torstai 11. lokakuuta 2007

Pieni

Kun olin pieni minulla ei ollut blogia. Minulla oli päiväkirja, aina. Yhdeksänvuotiaana kirjoitin mm. näin: (klikkaa isommaksi)

Tapahtumarikas päivä heti aamusta alkaen!



Jouluna avauduin kertomalla uudesta karvalakista. Muistan kyllä sittemmin hävenneeni sitä aivan kauheasti, sillä se oli pyöreä kuin pallo ja se teki pään hyvin suureksi. Ja siitä sitä sitten kuulikin moneen kertaan...


Vastoinkäymisiä "hiitäjän" uralla. Onneksi avain löytyi.

4 kommenttia:

franc kirjoitti...

Ihanaa!! Aivan loistavia juttuja. Itsellänikin kaikki kirjaset tallella joskin jutut hivenen vähemmän johdonmukaisia. Onhan ne loistavia muistoja.

Matroskin kirjoitti...

Liikuttavia!

Lea kirjoitti...

Ihania juttuja, siis aivan liikkistä! Minäkin olen aina kirjoittanut päiväkirjaa, kirjoitan nykyäänkin, koska blogisani en varsinaisesti päiväkirjaa pidä. Ekalla luokalla (-81) minulla oli päiväkirja, jossa oli tismalleen nuo samanlaiset lehdet, kuin sinun kirjassasi. Kannet olivat punertavan ruskean ja kullan väristä kiekurakuviota...

violet kirjoitti...

Franc; En tiedä näiden johdonmukaisuudesta mutta kieltämättä mulla oli yleensä tyyli kirjoittaa aikajärjestyksessä kaikki pienimmätkin yksityiskohdat.
Matroskin; sitä minäkin ajattelin. Sen sijaan nuoruuden päiväkirjat ovat suurelta osin kuvottavia.
Lea: näiden vanhojen päiväkirjojen kanssa on hiukan sama kuin katselisi vanhoja luokkakuvia. Vaikka katsoisi jonkun toisen kuvia tuntuu että sehän on meidän luokka!