Vaikka matkan ajankohta oli päätetty jo kauan sitten niin ei tämä olisi kai parempaan väliin voinut tulla. Viisi päivää ja neljä yötä poissa kaiken sen keskeltä mikä liittyy syksyn tulemiseen, koulujen alkamiseen ja sen sellaiseen.
Olin kovin tyytyväinen hotelliin ja sen sijaintiin. Seuralaiseni oli hauska, innostunut ja hyväntuulinen. Jalat kantoivat pitkät päivät ilman suurempia vaurioita ja vatsa sai makoisaa täytettä aina sopivin väliajoin. En nyt ihan heti keksi mitään minkä olisin tehnyt toisin - paitsi että huomasin ettemme muistaneet käydä siellä Merci -liikkeessä, jonne niin kovin piti mennä.
Mutta kuten sanottu, tuossahan tuo on hiukan yli tunnin päässä ja tärkeintä minulle kuitenkin oli hyvä seura, keskustelut ja arjen rikkominen.
Olin kovin tyytyväinen hotelliin ja sen sijaintiin. Seuralaiseni oli hauska, innostunut ja hyväntuulinen. Jalat kantoivat pitkät päivät ilman suurempia vaurioita ja vatsa sai makoisaa täytettä aina sopivin väliajoin. En nyt ihan heti keksi mitään minkä olisin tehnyt toisin - paitsi että huomasin ettemme muistaneet käydä siellä Merci -liikkeessä, jonne niin kovin piti mennä.
Mutta kuten sanottu, tuossahan tuo on hiukan yli tunnin päässä ja tärkeintä minulle kuitenkin oli hyvä seura, keskustelut ja arjen rikkominen.
13 kommenttia:
naisten matkat, naisten viikonloput ja sellaiset ovat ihania. mulla on bangkok tunnin paassa. ihan eri meno mutta taydellinen juuri naisten viikonloppuun.
Ihania kuvia! Tahtoo Pariisiin! Taidan lähteä asemalle, Thalys menee täältä neljässä tunnissa Pariisiin.
Kuulosti hyvältä omalta lomalta
hyvä seura vielä plussaa<3
Jaksaa taas arkea;)
Jamelia
Ihanalta kuullostaa akkujen latailureissu!
Itsekin olin tuossa kuukausi sitten naisten kesken viikonloppureissulla, liki puolen vuorokauden automatkan päässä Inarissa (niin ne on vaihtelevia nää välimatkat!). Nuo reissut antaa energiaa, ja takuulla ne kaikki naurut monta vuotta lisää elinvuosia ;)
Ihania kuvia taas kerran :)
Teillä oli varmasti upea reissu.
Tervetuloa takaisin.
Aurinko; ja loppujen lopuksi....ei se siitä paikasta kiinni ole;-)
Allu; sitten vaan taksi asemalle tout de suite!
Jamelia; no juuri noin. Juuuuuri noin.
Päivi; minä uskon kans naurun ja hyvän mielen parantavaan ja virkistävään voimaan!
Kiitos kuvakehuista. Mukana oli vain pikkukamera mutta olen siihen tyytyväinen.
Aurinko ja kuu; kiitos vaan.
Oli tämä kiva juttu ja paljon uutta tuli pääkoppaan!
Näitä toisten vaikutelmia on aina ihana katsoa. Oletten te ihania, juu. Unohtui kysyä se teidän hotellin osoite, että voisin suositella sitäkin, jos joku tiedustelee ?
Kuten voimme päätellä, hyvät kuvat eivät ole niinkään kiinni kamerasta kuin kuvaajasta sen takana. Viittaan siis siihen, kun sanoit että mukana oli vain pikkukamera. Mieleen tuli kuulemani juttu, jossa kokki kehui valokuvaajan kuvia sanoen "sulla täytyy olla tosi hyvä kamera"! Seuraavan kerran kun kuvaaja söi kokin pöperöitä hän kiitteli, että sulla täytyy olla tosi hyvät kattilat!:)
Olisi mielenkiintoista nähdä kuvat, jos kymmennelle ihmiselle samassa kaupungissa annettaisiin samanlainen kamera, mitä sillä on kuvattu...
Upea reissu varmasti ollut!
Siis viisi päivää ja neljä yötä loistoseurassa ja herkuttelukaupungissa ilman nurisevia perheenjäseniä. Vau. Toivottavasti paluu arkeen ei tunnu liian jyrkältä muutokselta! Ihanaa kuulla kaiken menneen hyvin, ettei tullut turhia pettymyksiä.
Sari; joo, samankin kaupungin näkee monella tavalla ja Pariisikin kun on niin laaja niin onhan se tavallaan kuin monta kaupunkia samassa.
Teille tullessa unohdin koko kameran kotiin ja se harmittaa.
Se osoite on 66, Rue Saint André des Arts ja hotellin nimi Hotel Saint André des Arts. On niillä oikein nettisivutkin, vähän pöhköt kyllä.
Tarja; ajattelen kyllä noin itsekin. Omien kuvieni suhteen olen kriittinen, mutta mielestäni monta kivaa sain otettua kyllä.
Ei mua tuossa pienessä kamerassa harmita oikeastaan juuri muu kuin että se reagoi niin paljon hitaammin ja tilanne menee usein ohi. Sitten tietysti se, ettei tekniikka ihan kaikissa valaistusolosuhteissa oikein riitä.
Vilijonkka; mun suurin pettymys tais olla se että mun lempihenkari unohtui hotellin kaappiin - mutta kuka käskee ottaa oman henkarin mukaan! Mutta tämmönen mää vähän oon;-)
Kiitos Violet naurusta. Nyt uskallan tunnustaa mitä pakkasin kesälomalle Suomeen mukaan - mun kärpäslätkäkokoelmani. Ja toin sen myös takaisin, kaikki yli sata, takaisin kotiin.
kuullostaa juuri niin hyvalta, kuin pitikin!
Vilijonkka; no mää vasta hyvät naurut nyt sainkin!
Mutta joo, otin kato oman kauniin henkarin mukaan, ihan suosikkihenkarin kun aattelin että yksi mekkokin siinä pysyy muka matkalaukussa suorassa...
Maamaa: nii-i, niin se meni kun pitikin!
Lähetä kommentti