Naapurikadulla on talo tyhjillään ja pahvit ikkunoissa. Pihan talon edustalla on muuttunut ryteiköksi. Kuljen säännöllisesti ohi kauppamatkoillani enkä voi olla ajattelematta mitä ja miksi. Niin pitkään tuo on jo ollut noin.
Ihan pikkuisen ajattelen myös että tuleekohan tuo joskus vaikka pakkohuutokauppaan ...? Seuraamme miehen kanssa toisinaan vastaavia tapauksia ja voihkaisemme ääneen kun talon seinästä tai lehdestä saa lukea lopullisen myyntihinnan. Niin vähän! Tietysti paljon rahaa eikä varmasti koskaan meille mahdollista mutta vähän siihen nähden mitä saa. Kokonainen talo. Oho!
Mutta toisaalta...yleensä paljon korjattavaa, ehkä aivan perusteellinen remontti, pitkäaikainen taistelu rakennusmiesten ja paperiasioiden kanssa. Meidän kadullamme on talo jossa alkuperäistä on enää kuoret. Töitä on tehty kohta kaksi vuotta mutta hieno siitä näyttää tulevan. Aina kurkin sisään kun voin.
21 kommenttia:
Aivan mielettömän ihana! Olemme joskus matkoillamme ottaneet selvää vastaavien talojen myyntihinnoista. Usein niitä ei olla haluttu myydä, kun talo on jonkun perinnön kiistakapula, mutta kerran Italiassa erittäin rappiotilassa olevasta radanvierustalosta (joka oli kyllä ihana)pyydettiin 300 000 euroa. Että se siitä autiotalosta, jota oli asuttanut hiiret jo ainakin 40 vuotta.
Meidänkin naapurustossamme on paljon vanhoja taloja, joissa ei näytä asuvan kukaan. Se surettaa, sillä talot ovat kauniita, ja ajatus niiden purkamisesta sekä tilalle mahdollisesti rakennettavasti modernista hirvittää.
Yksi tällainen "mummonmökki" näkyi muutama viikko sitten olevan lehdessä myynnissä. Eilen sen ikkunasta näkyi valoa, siellä oli ihan selvästi elämää, verhot ikkunoissa ja kaikkea. Ilahduin niin talon, ja koko ympäristön puolesta!
Upea talo, voisin jopa harkita aloittavani projektin moisessa.
Täällä ei oikeastaan enää ole tuollaisia komistuksia, joita saattaisi saada suhteellisen edullisesti: monet grynderit ovat ne jo ottaneet hampaisiinsa, tai joku onnellinen yksityinen.
Meidänkin lähistöllä on pari autioitunutta taloa. Niissä on niin paljon potentiaalia, että ihan kihisyttää kun haluaisi mennä rapaamaan ja laittamaan kuntoon. Mitä upeuksia niistä saisikaan!! Pari kertaa ollaan mietitty, että kuinka kauan kestäisi jonkun huomata, jos vain menisi sisään ja kunnostaisi ja asettuisi asumaan; ie. valtaisi sellaisen talon...
Talosta: kyllä varmaan rupeasi kutkutamaan minuakin.
Toissa postauksen Sting-aiheesta: Jos yhtään helpottaa, poden myös huonoa omaatuntoa kauheasta tuhlauksesta ja vienkö perheen joululahjarahat ja kaikki muutkin rahat ja huikentelenko liikaa ja mitä muuta kauheaa vielä voisinkaan ylettömällä ex tempore -matkallani aiheuttaa. Iik. Mutta päätin, että kun tätä nyt oikeasti haluan ja uskon sen olevan sen väärtti, niin jos kerran elämässäni sitä ihan tällä tavalla itseäni hemmottelisin. En ole ennen tehnyt vastaavaa ja tuskin ihan heti, jos koskaan tulen sellaista uudelleenkaan tekemään. Mutta kulkeekos sieltä Brysselistä junia niille seuduille...?
Varmasti ihanat korkeat huoneet joissa kylmyys ja kosteus ovat viihtyneet, narisevat puuparkettilattiat, kummalliset sähköviritelmät. Kävin aikanaan muutamassa vastaavassa talossa Belgiassa jonka joku tuttu oli ostanut. Yhdessä tapauksessa koko talo piti purkaa fasadia lukuunottamatta. Mutta ihanat tuli kaikista remontin jälkeen!
Asuin kymmenkunta vuotta sitten juuri siellä Brysselissä ja siellä oli ainakin silloin silmiinpistävän paljon noita aikoinaan upeita autiotaloja. Kuulemma perintösysteemi aiheuttaa sen, että omistajia voi olla kymmeniä, eivätkä he välttämättä aina pääse yksimielisyyteen talon kohtalosta. Sääli.
Rohkeutta ystäväni, laina pankista ja sinulla on haasteellinen mutta taidoillesi ja kyvyillesi mahdollien remonttiprojekti. Saisit paneutua purkamiseen, hiomiseen, maalaamiseen, materiaalivalintoihin, sisustamiseen! Tekisit projektista blogin, tv-ohjelman tai kirjan, jonka tuotoilla maksaisitte lainan pois. Pojat on koko ajan isompia sinulla on kykyä, aikaa, kielitaitoa ja miehesi tuki toteuttaa unelma omasta talosta Koivutiellä. Sitten vuokraat ylimääräisiä huoneita matkailijoille ja opiskelijavaihdossa oleville ja pyörität pientä ja idyllistä bed and breakfastia!
T. Jonna Mb
Hieno "kummituslinna". Säätiloihin palatakseni.Sitä voisi sanoa yhden sanan:maapallon lämpötila nousee,siitä johtuen säät heittää "häränpyllyä".Sanovat ,että Etelä-suomessakin talvet ovat muuttumassa yhä vain lumettomammiksi ja sateisiksi..tiedä sitten.Kaipaan joka vuosi kunnon talvea ja paljon lunta,se tuo valon tänne Pohjolaankin.:)Siihen saakka odottelen lasten kanssa lumiukko kelejä.-Katariina
Hupsista,taisi tulla kommentti väärään lootaan,kuului toki alempaan juttuun..no ei lienee vaarallista tämä..
-K.
Täällä on paljon ohjelmia telkassa, joissa ihmiset ostaa vanhoja taloja 'pilkkahintaan' ja myy ne sitten eteenpäin. Brittejen ja varsinkin Englannin asuntohinnat ovat paikoittain aivan hurjan korkeita, sellaisia ettei tavallisilla pulliaisilla niihin riittäis rahat ollenkaan. Talot voi hyvinkin maksaa 500 000 puntaa, siinä onkin sit huuli pyöreenä. Toinen käsittämätön juttu on tuloerot. Ei ymmärrä.
Tuo talo on todellinen kaunotar ja rappioromantiikan ylistys! Elämä on hyppy pimeään, vain uskaltajat saavuttavat haluamansa.
Täällä Pohjanmaalla näkee myös vanhoja ja usein kauniita taloja, jotka ovat jääneet tyhjilleen ja rapistuvat hiljalleen. Seurasimme miehen kanssa yhden talon kaatumista vuosien ajan. Silloin tällöin ajoimme ohi.
Joskus on ihan viisasta luovuttaa talon kanssa (etenkin harvaan asutulla seudulla). Kävimme kerran talossa, jossa lattiasieni oli tehnyt jo näkyviä kasvustoja ja sen talon tarina oli totisesti ohi jo. Paljon on pilattu remontoimallakin. Mutta silti... olen usein ajatellut samoin. Niin halvalla, niin kaunis talo. Mutta niin paljon työtä.
Ihana talo! Mä olen geen takia hurahtanut raunioitumiseen...siihen prosessiin, kaikkeen semmoiseen.
Loisto idea tuo bed&breakfast, jos sitten tietaa etta juuri tassa kaupungissa haluaa elamansa elella.
Taalla kaikki kauniit,vanhat talot ovat sortumispisteessa ja omistajat yleensa ulkomailla. Siina ne talot sitten rapistuvat.
Kaunis talo. Jättäkää portin pieleen kirje, että olisitte kiinnostuneita. Ehkä joku hyvä sydäminen ihminen laittaa hyvän kiertämään. :)
Oi, tuollaiseen kun pääsisi käsiksi!
Siinä voisi ihan mainiosti lopettaa työssäkäynnin ja omistautua talolle. Hinkuttaa käsin öljyä leveisiin kuluneisiin lattialautoihin, plarailla värikarttoja ja loihtia ihania värimaailmoja huoneisiin. Sunnuntaisin kaivella puutarhaa uudelleen esiin.
Ehkä pitäisi alkaa lotota, että voisi saada sen potin, jolla tuollaiset mukavuudet rahoitetaan...
Mua aina hämmentää, kun näkee taloja, jotka on julkisivua lukuunottamatta purettu. Mutta hienoa, että säästetään ulkokuori meitä varten, joilla ei ole varaa nauttia sisätiloista!
Tuonkaltaiset jutut ruokkivat mielikuvitustani kovasti. Hylätyt ja puolihylätyt talot kiinnostivat minua jo lapsena.
Tässä lähellä on talo, josta tulee joku satu mieleen. Talo on vähän rapistunut, mutta selvästi ihan asuttu. Se on minun haavetaloni, vaikka en missään nimessä ihan oikeasti välitä omakotitaloasumisesta tai remontoimisesta.
Käyn silti silloin tällöin katselemassa taloa, on se niin ihana.
Mä rakastun aina vanhoihin kummitustaloihin. Toi on just mun makuun.
Ranskassa huvittelimme ostamalla sellaista lehtä, joka on omistettu mytäville linnoille. Aivan käsittämättömän halvalla olisi saanut 1,5 tunnin päässä Pariisista pieniä linnoja. Osto ei olisi sinäänsä mahdottomuus, kun usein maksoivat vähemmän kuin suomalaiset omaotitalot, MUTTA ongelmia syntyy vanhojen talojen kunnostusmääräyksistä, joissa vaaditaa käyttämään alkuperäisiä materiaaleja, juuri oikean sorttisia kiviä lattioissa, juuri samanlaista käsiin tehtyä lasia ikkunoissa jne. Ja maan laki vaatii omistajilta kunnossapitoa. Siksipä niistä eroon halutaan päästäkin, hinnalla millä hyvänsä. Näin meille ainakin selitettiin kun asioita selvittelimme. Ei sitten ostettu linnaa!
Kylläpä kommentistani puuttui kirjaimia, tämä läppärin näppäimistö on ihan surkea. Anteeksi.
Liivia; monenlaista on tietysti kaupan ja hintojakin on vaikka mitä.
Toivoisin että osaisin olla lukematta ilmoituksia sillä mukaan mahtuu myös aivan mahdollisuuksien rajoissa olevia kohteita...
Mimmi; Suomessa onkin kova vimma purkaa syystä tai toisesta. Ainakin nyt sitten tuo mummonmökki jatkaa elämäänsä.
Paevi; niin, Hollannissa on tilanne hiukan toinen, muistan sen.
Maamaa; vain kokeilemalla selviää;-)
Tuija; kiellän itseäni edes vilkaisemasta juna- tai lippuasioita! En nyt vaan kerta kaikkiaan voi. Toivon kovasti että kerrot kaiken mahdollisen siitä keikasta sitten....
anna; juuri noin:-) Olet perillä asioista.
Meidän kadulla olevassa talossa tehtiin juuri noin: sisältä kaikki pois. Näin kun sieltä kannettiin mätää lautaa ja meidän terassilta pystyi näkemään talon sisälle sillain puolittain...vakoilin miten seinät kaatui ja miten sitten kaikki tehtiin uusiksi.Tai valmis ei ole vieläkään!
Ansku; toi on yksi syy ja sitten on tietysti miljoona muuta syytä.
Mutta kohteita on paljon.
Jonna Mb; ihailen sun asennettasi! Olet aina niin positiivinen ja sillain "kaikki onnistuu"-tyylillä;-) Kirjoitettuna kaikki tuo on niin houkuttelevaa. Pari juttua taas kuitenkin luonteelleni tyypillisesti löydän tämänkin idean romuttamaan: mies ei ikimaailmassa lähtisi moiseen mukaan (tai siis näin uskon, en muuten ole satavarma!) ja sitten se, ettei ole ollenkaan varmaa että haluamme jäädä tänne jatkossa vaikka nyt kylläkään ei ole muutto mielessäkään käynyt.
Oli ihanan positiivinen tämä sinun kommenttisi.
Katariina; mitäs tuosta, kommentit tulevat luetuksi kaikkialta!
Neiti Nimetön; sopii tännekin tuo.
Leena LUmi; yksin en silti haluaisi hypätä!
Solveig; takuulla tosi tuo paljon on pilattu remontoimallakin....toisinaan mikään tekohengitys ei enää auta.
Hanna; siihen liittyykin vaikka mitä. En ihmettele että kiinnostaa.
pikkujutut; nii-i. juuri tuo että missä sitä sitten on vaikka kymmenen vuoden päästä.
Heidi; joo! Vastaisi vaikka että ottakaa vaan, mulla on näitä monta;-)
Laura; lottoanomus vetämään....
Katilein; unelmat on siitä hyviä ettei niitä tarvitse toteuttaa. Ihan hyvin voi nauttia vain katselustakin.
Vilijonkka; samoja lehtiä plärätty ja netistä katseltu. Muistan nähneeni varmaan kymmenkunta tv-ohjelmaakin aiheesta. Siis juuri tuosta, mitä tuollaisen kohteen ostaminen todella tarkoittaa....
Niin ja saat anteeksi;-)
Lähetä kommentti