Aja hiljaa

Ilmanlaatu Brysselissä on nyt hyvin huono. Stop Pic Pollution -systeemi on voimassa. Ensimmäisellä tasolla se tarkoittaa nopeusrajoituksia koko suur-Brysselin alueella. Seuraavalla tasolla se tarkoittaa sitä että autojen liikkumista rajoitetaan (esim. parittomat tai parilliset rekisterinumerot saavat ajaa tiettyinä aikoina) ja julkisia liikennevälineitä pannaan lisää linjoille ja ne ovat ilmaisia. Kolmannella tasolla autoilu on kokonaan kielletty, julkiset ilmaisia.

Ensimmäinen taso joudutaan ottamaan käyttöön 2-3 kertaa vuodessa, toiselle tasolle joudutaan tilastojen mukaan vain kerran n. joka toinen vuosi.

Kyseessä on siis ilmiö jonka saa aikaan mm. se, että alimmat ilmakerrokset ovat ylempiä kylmemmät (tulee kuin kansi kattilan päälle). Ilmansaasteet eivät pääse liikkumaan ja tuulettomuus pahentaa asiaa.

Kun haen pojat koulusta minun tekisi mieli mennä iskemään muutaman Madamen autonlasit tuusan nuuskaksi. Siellä ne istuvat puolikin tuntia ennen koulun päättymistä autoissaan, moottori käy ja lämmitys laulaa. Ilma haisee kamalalta ja minun on vaikea hengittää. Minulla on diagnosoitu astma hiukan yli parikymppisenä, mutta onnekseni olen saattanut lopettaa lääkityksen lääkärin valvonnan alaisena muutamia vuosia sitten. Nyt tuntuu että kohta se on taas aloitettava.

Istuin yöllä avoimen ikkunan ääressä ja hengitin. Silloin ilma oli edes hiukan puhtaampaa kuin päivällä. Minun pitäisi lähteä kaupungille hoitamaan yksi asia, mutten voi. Tällaisina hetkinä toivoisin asuvani aavan meren äärellä ilman mitään kaupunkielämän kotkotuksia.

Se hauskaa on, se hauskaa on

Ystäväni Liivia ilahdutti minua lähettämällä täysin yllätyksellisesti luettavaa. Kun se oli vielä kauniisti pakattu niin eipä eilinen muuta kaivannutkaan noustakseen viikon parhaaksi päiväksi.

Koska hyvä mieli tuntuu jatkuvan tänäänkin, niin päätän tehdä jotakin hauskaa:
järjestän kyselytunnin (kun kerran muutkin...voi miesparka tuota kysymysvyöryä!) eli minulta saa kysyä mitä huvittaa - hyvän maun rajoissa tietenkin. Vastaan kaikkiin lauantai-iltaan mennessä tulleihin uteluihin. Vaihtoehtoisesti voi antaa kuvaustehtävän, jonka suoritan mahdollisuuksien mukaan.

Eikä tässä kaikki:
toisessa blogissani on arpajaiset!
Hauskaa olla pitää!

****

Nyt eletään vaarallisia aikoja.
Eilen tuijottelin tekemääni Provence-boxia aavistuksen verran liian intensiivisesti. Minun on tehtävä nyt jotakin muuta jotten ala pohtia kesälomaa. Lähden siis ruokakauppaan. Kyllä siellä lomahaaveet karisee säilykehyllyjen keskellä.

Vaihteeksi

Nyt ei parane paljon naistenlehtiä lukea, ellei sitten kiinnosta detox-jutut, laihdutus tai horoskooppi tälle vuodelle. Tuntuu olevan kansainvälinen ilmiö, tämä.

Vaikka minulla ei ole tapana syödä itselleni joulukiloja niin siitä huolimatta huomaan joka vuoden alussa kaipaavani Terveellistä Ruokaa ja jotain Kevyttä. Uskon että kohdallani siinä on kysymys lähinnä uuden jakson alkamisesta, uudesta alusta. Näitä tulee kyllä pitkin vuotta muutenkin, syksyllä esimerkiksi on aina jakso jolloin haluaisin panna kaikki uusiksi.

Eilen ostin suuren kärryllisen juureksia ja vihanneksia. Kyllä niitä meilä muutenkin syödään, mutta aika hemmetin paljon meillä syödään kyllä lähinnä aivan muuta. Ei tee siis kenellekään pahaa keitellä taas sipulikeittoja ja laittaa juureksia uuniin. Omenoita ollaan syöty nyt aivan urakalla. Hassua, miten ihminen syö mieluusti kun toinen kuorii....

Nautin kovasti siitä että hyvin halvalla saa herkullista ruokaa. Kun se on vielä terveellistä niin aina parempi. Tosin onhan tämä mulle vähän kausiluontoista. Kohta taas rasva roiskuu, kerma loiskuu ja pihvit käryää.

Ulkosuomalainen tunnelmoi

Suokaa anteeksi.
En voi olla kuvaamatta kun on niin eksoottista.
Seison liian kauan aamulla suihkussa ja katselen kattoikkunaa.

Terassillakaan ei ole paljon lunta mutta voi, miten se muuttaa kaiken.
Myönnettäköön että ilman aurinkoa tuo ei ilahduttaisi yhtään, ja että nyt on jo pilvessä ja kaikki
sulaa vähitellen lössöksi.

Niin tammikuuta kuin olla ja voi

Tänään on kylmä. Hyvin kylmä, Keski-Eurooppalaisittain ainakin. Mittarissa -13 astetta eikä niukasta lumesta saa enää palloja poikien ihmetykseksi. Selitän että niin käy kun on tarpeeksi kylmä. Poikien oli vaikea ymmärtää että tänä aamuna pannaan oikeasti enemmän vaatteita kuin muina aamuina tänä talvena ollaan pantu.

Aamu oli pimeä, sitten sinertävä ja nyt aurinko paistaa kirkkaasti. Pakko myöntää että on kaunista, vaikka vihaankin kylmää.

Minulla on ollut jo vuosikausia Tampere-Seuran seinäkalenteri. Tänä vuonna tammikuun kuva vastaa melkein minunkin todellisuuttani!

Ei kiire

En suostu käymään Calais’ssa käymättä rannalla. Mikä oli nytkin käydessä kun sää sattui näin kauniiksi! Aurinko lämmitti naamaa aivan selvästi, paistoi niin alhaalta että sokaisi silmät.
Pojat leikkivät vakoojia uimakoppien välissä.
Minä ja miehen sisko potkimme hiekkaa ja kirjoittelimme uuden vuoden toiveita santaan, istuksimme koppien rappusilla ja selasimme lehtiä.
Ei ollut kiire sisälle kenelläkään.

Täysin sekaisin

Palasimme eilen.
Tänään onkin sitten liikenteen lisäksi vatsakin sekaisin.
Liikenteen sekoitti yöllä alkanut ja edelleen jatkuva lumisade. Mies matkasi koululle tunnin ja soitti sitten että ovat vasta puolivälissä matkaa. Sanoin että käänny takaisin ja tuo lapset kotiin. Ehtii sitä kouluun huomennakin.
Nyt ei sitten tarvitse hakea poikia tänään mikä onkin hyvä, sillä olen oksentanut tänään jo kolmesti enkä ihan heti taida lopettaa.

Keskityn makaamaan ja hiplaamaan tuliaisia.