Yksi minun kahdeksanvuotiaan poikani lempielokuvista on Le fabuleux destin d’Amélie Poulain. Näki sen ensimmäisen kerran jo vuosia sitten, kun ostimme filmin kotiinkin dvd:n muodossa. Hän katselee tiettyjä kohtauksia moneen kertaan peräkkäin ja yksi suosikkijutuista on se alun selostus että mistä Amélien vanhemmat tykkäävät/eivät tykkää. Muistatteko? Amélien äiti tykkäsi järjestellä käsilaukkuaan, muttei tykännyt kun sormet menevät kylvyssä ryppyisiksi ja isä ei tykännyt kun uimahousut liimaantuvat kiinni kroppaan kun nousee uima-altaasta....jne.
Minä tykkään:
- leikkiä steariinilla ja valuvilla kynttilöillä
- pestä likaista lattiaa ja rappuja (kätten työn jälki näkyy heti!)
- haistella kahvia purkissa keittämättä välttämättä kupillistakaan
- maalata huonekaluja/seiniä/mitä vaan
- rasvata käsiäni jatkuvasti paksulla Nivealla
- pitää villasukkia kesät talvet sisällä paljaissa jaloissa
- etsiä kanasta sen "toivomusluun", sitten vetää jonkun kanssa, saada isomman palan ja toivoa mahdottomia!
- käännellä kirjan sivut sillain kunnolla auki kun luen
- kantaa laukkua aina oikealla olalla
- istua lattialla jalan/jalkojen päällä
- tiskata käsin (samasta syystä kuin kohta kaksi)
- liian pitkistä villapaidan hihoista
- istua selkä seinään/nurkkaan päin esim. kahvilassa tai ravintolassa tai muussa isommassa tilassa. EI siis selkä ovea kohti!
- leivän kuoresta, ritisevästä
- suutariliikkeiden hajusta
- mennä elokuviin yksin
- olla hereillä ennen muita/muiden jälkeen
Nämä nyt aluksi. Kuvalla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa - paitsi että tykkään vanhoista valokuvista!
Minä tykkään:
- leikkiä steariinilla ja valuvilla kynttilöillä
- pestä likaista lattiaa ja rappuja (kätten työn jälki näkyy heti!)
- haistella kahvia purkissa keittämättä välttämättä kupillistakaan
- maalata huonekaluja/seiniä/mitä vaan
- rasvata käsiäni jatkuvasti paksulla Nivealla
- pitää villasukkia kesät talvet sisällä paljaissa jaloissa
- etsiä kanasta sen "toivomusluun", sitten vetää jonkun kanssa, saada isomman palan ja toivoa mahdottomia!
- käännellä kirjan sivut sillain kunnolla auki kun luen
- kantaa laukkua aina oikealla olalla
- istua lattialla jalan/jalkojen päällä
- tiskata käsin (samasta syystä kuin kohta kaksi)
- liian pitkistä villapaidan hihoista
- istua selkä seinään/nurkkaan päin esim. kahvilassa tai ravintolassa tai muussa isommassa tilassa. EI siis selkä ovea kohti!
- leivän kuoresta, ritisevästä
- suutariliikkeiden hajusta
- mennä elokuviin yksin
- olla hereillä ennen muita/muiden jälkeen
Nämä nyt aluksi. Kuvalla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa - paitsi että tykkään vanhoista valokuvista!
6 kommenttia:
Minustakin se oli hirmu poeettinen kohta - ja oiva kierisaihe !
=)
Minäkin tykkään kuumasta steariinistä!
viime viikolla koulussa oli Lucia-kulkue, kaikki opet ja oppilaat kauhistelivat kun Lucian päälle valui steariinia, ja Lucia seisoi hievahtamatta. Että miten hirveää olisi olla Lucia! Minä taas ajattelin, että juuri valuvan steariinin takia haluaisin Luciaksi, taidan olla ihan perverssi...
Lähes kaikki kohdat listastasi tepsivät taas minuunkin, kahvinhaistelu purkista aah.
Selkä seinään päin olen oppinut istumaan tarkkismaikkana ollessa ja vankilatyössä, sen jälkeen se on vaistomainen asia oli sitten missä vain.
Rappusia en tykkää pestä!
maurelita: Muistan miten olin elokuvissa katsomassa Amélie:n kun se tuli ja tuossa alussa olin salin ainoa joka nauraa hirnui...mua vaan nauratti se koska tuli niin mieleen kaikki omat listat siitä mistä tykkää ja ei.
Liivia: Jos sä olet perverssi valuvan steariinin suhteen niin mitähän Freud sanoisi rappusten pesusta???
Se on just hienon järjestelmällistä; mennään persus edellä alaspäin porras portaalta ja siistiä tulee. Tällä viikolla meinaan siivota meidän talon rappukäytävän. Se on vähän kuin mun joululahjani noille vanhoille ukoille jotka asuvat alhaalla. Aina ovat huomanneet ja kiittäneet kun olen pessyt tuolla. Ja minähän elän kiitoksilla, joten...
Tuosta nurkassa (tai ainakin selkä seinään päin istumisesta) tuli mieleen miten kerran appiukon kanssa "kilpailtiin" samasta tuolista yhdessä kyläpaikassa. Hän haluaa aina myös tuollaisen tarkkailijanpaikan. Tunsimme suurta yhteenkuuluvaisuutta;-)
En ole varma pidikö Amelie elokuvasta, siitä on niin aikaa. Muistan oikeastaan vain sen puutarhatontun joka matkusti maailmalla ja lähetti aina valokuvan itsestään, niin veikeää!
Blogissasi on mielenkiintoisia jutun aiheita, todella usein. Tänne mielellään piipahtaa ihan vaikka vain fiilistelemään,..
Tiuku; hauska kuulla! Olen toivonutkin että tämä Piilomaja olisi juuri sellainen paikka, jonne voisi tulla "piileskelemään" ja ilahtumaan vaikka silloin kun muu ei huvita.
Se on yksi parhaista kohdista elokuvassa! Mä haluaisin löytää jostain semmoisen ison tynnyrillisen viljanjyviä johon voisi upottaa kätensä.
Lähetä kommentti