torstai 17. tammikuuta 2008

Asioita


Iloisia:
1. Posti toi kesän lomapaikan vuokrapaperit.
2. Tein ihania italialaisia lihapullia (jotka yritän nyt itseltäni säästää illaksi).
3. Sain valmiiksi yhden taulun joka on ollut kesken liian pitkään.
4. Saamme luultavasti vanhempani tänne meille kylään huhti-toukokuussa.
5. Huomasin ilokseni ettei minun tee yhtään mieli ale-myynteihin. Melkein kuin olisin tienannut hiukan rahaa!

Ei-niin-kovin-vakavia mutta hiukan masentavia:
1. Olen unohtanut pestyt vaatteet yöksi koneeseen.
2. Mietin, mitä sitten teen kun myssyä ei kehtaa enää lämpimän sään vuoksi pitää...??? Se aika on käsillä kohta, ja tukkani on ankeatakin ankeampi.
3. Yritän saada aikaiseksi yhden lääkäriajan varaamisen.
4. Mietin miksi ihoni on täynnä kuivia, punaisia laikkuja ja - etenkin! - mikä niihin auttaisi.
5. Huomasin etten ole harrastanut mitään liikuntaa aikoihin, ellei koulureissuja lasketa. Eikä niitä oikein voi laskea, kun nekin sujuvat bussilla.

17 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Lääkäriajat on vihonviimeistä puuhaa, itsellänikin rästissä näitä. Menen sitten kun hampaat putoo suusta tai sitä rataa. Eli kun on jo myöhäistä.
Ja liikunnan puute, yhtä ikävä juttu. Minkäs teet kun päivällä ei ehdi ja sitten on lapsi koko loppu ajan, joka kävelee h-i-t-a-a-s-t-i. Olen hyötyliikkuja, en suostu mihinkään saleille tai jumppaloihin. Kotona yritän iltaisin jotain jumpantynkää, mutta lapsi kiipeä päälle tai tulee viereen osallistumaan, ja sitten ei enää huvittakaan, kun pitää varoa ettei jalka ole toisen silmässä ym.

Vilijonkka kirjoitti...

Mitäääh, pyykkienhän KUULUU olla koneessa vähintään 15h enne kuivumaan ripustamista/kuivuria! Ainakin meillä, ilmeisesti siis voisi ripustaa hetikin?

Minä olen tsempannut lääkäriaikojen kanssa. Laskin juuri ravanneeni monenmoisten akuutti- ja kroonisvaivojen sekä rutiinitarkastusten vuoksi joulu-tammikuussa 12 kertaa lääkärissä joko itseni vuoksi tai lasteni kanssa. Tässä alkaa syntyä rutiini. Luvassa on ainakin viisi lisäkäyntiä seuraavan kuukauden kuluessa, siis ainakin. Toisaalta tulee sellainen "hyvä äiti" olo, siis jotain positiivistakin asioissa. Ja lorvailinhan koko viime kouluvuoden, en vienyt lapsia edes vuotuiseen perustarkastukseen!

Tsemppiä vaan, etenkin liikuntaan. Olen yrittänyt valmistaa itseäni aloittamaan taas joulun jälkeen, toistaiseksi huonolla menestyksellä. Sauvat ja jumppatossu pölyttyvät nurkassa, kurkkuakin kivistää, heh.

Inka kirjoitti...

Italialaiset lihapullat kuulostavat herkullisille, tulee vesi kielelle jo ajatuksestakin. Tosin huomasin juuri etten ole muistanut syödä tänään vielä mitään (kello on 16.10) joten sekin voi vaikuttaa asiaan.
Hyötyliikunnan kannattaja täälläkin. Sen määrästä tämän kotiäidin elämässä tällä hetkellä kertoo jotain seuraava. Olimme eilen kirppiksellä, ja kuopus minulla kantoliinassa. Suurin osa kiinnostavan näköisistä tavaroista sijaitsi lattian tasossa ja siellä tunnin kyykittyäni, on reisilihakset tänään niin kipeät, etten meinaa rappusia päästä alas. Varsin timmissä kunnossa siis ollaan...

Jonna kirjoitti...

Urheilu olisi ihan kivaa jos ei:
- tartteis tehdä sitä yksin
- tai kahdestaan koiran kanssa
- ei tartteis lähteä ulos, kun siellä on niin kylmää, märkää, pimeää

Kesällä ehtii! Nyt tyydyn hyötyliikkumaan.

isoinpapu kirjoitti...

Toisen listan kohta 2. Sama pipokysymys itselläni edessä ennen pitkään.

Eh, ja kohta yksi alkaa olla krooninen.

Jonna kirjoitti...

you make my day.

Anonyymi kirjoitti...

Kokeile kuivuuteen Karitevoita (vai kirjoitettiinko se karité). Se on ihanan tuoksuinen ja luonnontuote.

Itse kärsin neljä vuotta selkäkivuista ennen kuin sain mentyä lääkärille joulukuussa. Sekin ainoastaan siksi, että kipu alkoi säteillä muuallekin. Ei lääkäri tietenkään osannut sanoa mikä on vikana. (Onneksi fysioterapeutti osasi.)

violet kirjoitti...

Liivia: käyn äärimmäisen harvoin lääkärissä. Onneksi ei mitään akuutteja vaivoja ole juuri ollut, ja ne hammaslääkäriajat ("vain tarkastus") on niin helppo unohtaa kun ei ole kipuja tms.
Minä olen yhdessä vaiheessa juossut oikein paljonkin. Tarkoitan usein ja säännöllisesti. Sitten vain into lopahti. Turha väittää muuta. Ei ole mitään suurempaa syytä tiedossa.

Vilijokka: Liikuntaa pitäisi ottaa ohjelmaan siksi, että alan huolestua peruskunnon hitaasta rappeutumisesta...Mutta kun mulle ei tapahdu mitään välitöntä (en ala lihoa tms.) vaikken liikukaan niin se on niin helppo olla liikkumatta!
Puolipakolla en siihen ala, sen on oltava hauskaa. Venyttely ja sellainen kotipuuhastelu saa nyt tällä erää riittää minulle. Ehkä kohta tulee olo ettei voi olla liikkumatta. Sillain se juokseminenkin alkoi.

Inkivääri: Reisijumppaa voi todella harrastaa noinkin!

Kanerva: hyvä lista. Ei minuakaan kiehdo pimeys ja märkyys.

Isoinpapu: meidän on siis lyötävä rumat tukkamme yhteen jotta keksitään joku KESÄPÄÄHINE;-)
Olen ajatellut vakavissani jotakin huivia sillain fiinisti pään ympärillä...mutta luultavasti minusta tulee pyykkärin näköinen. Ja mitään Marimekko huivia en pane päähäni sillain kuin joskus olen nähnyt pikkutytöillä (ja aikuisillakin) .

Kanerva: Kiitos, kukkia tulee vieläkin, kiitos!

Secretary: Voishan tuotakin kokeilla. Neljä vuotta on aika vähän. Mulla oli yksi selkäkipu melkein kymmenen vuotta ennen kuin menin lääkäriin. No, ei sekään kyllä osannut mitään sanoa;-)

pikkujutut kirjoitti...

Me peruimme vanhempieni tulon tänne viime viikolla.Tässä tilanteessa ei liene järkevää. Harmittaa vietävästi.

Hyvin alkanut liikunta on parin viime viikon aikana typistynyt sisällä oloon.Sekin muuten harmittaa.Ehkä jo ensi viikolla normaalikuviot. Käyn aamulenkillä suoraan kun olen vienyt lapset kouluun-ei tarvitse aamulla laittaa kuin juoksuvaatteet päälle ja menoksi.Muuten se kyllä jäisi.

Sain muuten aikaiseksi viime kesänä,4 vuoden harkinnan jälkeen ,käydä yleistarkastuksessa lääkärillä.Silmälääkäri vielä jäi. Tilaan aikaa nyt vuoden mielessäni, josko sen sitten kesällä saisin ihan tehtyäkin.

violet kirjoitti...

Pikkujutut: harmistus kun vanhempiesi tulo piti peruuttaa. minä odotan kovalla innolla omiani!
Juu, silloin kun kävin juoksemassa se oli aikaisin aamulla tai ei sitten ollenkaan. Juoksin yleensä rannalla tai metsikössä siellä kodin lähellä Haagissa. Täällä ei välittömässä läheisyydessä ole mitään samantyyppisiä hyviä lenkkimaastoja joten siinäkin varmaan syy että on jäänyt. (tekosyy)

Merja kirjoitti...

Krääk, pitkä vastaukseni katosi juuri..

Ehdotan että teet vaikka jonkun oman painatuksesi sifonkikankaalle ja pidät sitä huivina päässä.

Voide: Locobase Repair, toimii todella hyvin ainakin meidän atoopikolla.

Liikunnasta, minä käyn kerran viikossa vanhojen akkojen kuntopiirissä. Se on mukavan leppoisaa.. ei mitään vaateurheilua. Mutta otin vuoden eka kerran liian rajusti - ja nyt nilkuttelen kipeää polvea kotona. Se siitä liikunnasta taas vähäksi aikaa.

violet kirjoitti...

Merja: joo, toi Repair on hyvää. Sillä on "korjattu" mun toista poikaakin menestyksellä kun oli vauva. Kiitos kun muistut sen olemassaolosta.

Anonyymi kirjoitti...

Meinasin kirjoittaa oman vitutuslistani, mutta se olisi mennyt niin samoja ratoja sinun ja katan listojen kanssa, että ehkä en viitsi, vaan tyydyn vain nyökyttelemään ja potemaan myötätuntoa, samastun tuohon ankea tukka-hommaan ihan kypällä.
-minh-

isoinpapu kirjoitti...

Joo huiveja on kokeiltu, näytän joko karjakolta tai muuten vaan isopäiseltä. Tai henkilöltä, joka yrittää piilottaa ruman tukkansa huivin alle. Ehkä tarvitsen takaraivolisäkkeen.

Kaljua olen myös miettinyt, tosissani, mutta päänahassani on muutama ikävä luomi ja hienoinen psoriaattinen punoitus yhdessä kohtaa. Näyttäis karseelta.

Saas nähdä mitä kesä tuo tullessaan. Olkihattu? Hitsi..

violet kirjoitti...

Minh: joku sanois tietty mielellään mullekin että no mene nainen kampaajalle sen pääs kanssa..mutta juuri nyt tuntuu että sinne en AINAKAAN mene. En halua mitään Kampausta enkä halua näyttää Rouvalta. Sellaisena mää sieltä aina tulen tai sitten musta on tehty sellaisena "haluan epätoivoisesti näyttää teiniltä". Vedetään pussi päähän!
Isoinpapu: ai sullakaan ei ole takaraivoa?! Näin ymmärsin tilityksestäsi. Jeeh, haluan pidemmän tukan. Olen aivan hemmetin kyllästynyt lyhyeen tai tällaisen ei-minkäänlaiseen. Sitten ne joilla on pitkä tukka sanoo että "sitten se on aina vaan ankeasti ponnarilla tai nutturalla"- mut kun sitä mää juuri haluan!
Toissakesänä pidin (tekosyynä kova auringonporotus) sellasta "Greta Garbo" -hattua...kankainen, sellainen lerpahtanut lieri...varmaan aika kauhea mutta jotenkin viehko omasta mielestäni.

isoinpapu kirjoitti...

Joo, takaraivoton tyttö. Vähän mä kadehdin Nefrititeä...


Greta Garbo-look kuulostaa erittäin hyvältä. Onneksi täällä ei kuitenkaan ole vielä pitkän aikaan kesä.

Elina kirjoitti...

Täällä myös yksi takaraivoton ja kaljuakin olen kokeillut (tai ainakin sellaista parin millin sänkeä teininä) ja ei todellakaan pukenut tällaista päätä. En siis suosittele!

Minun on tehnyt lahiaikoina aivan hurjasti mieli lähteä juoksemaan. Se on ollut vuosia sellainen haaveharrastus minulle ja aina olen aloittanutkin, mutta vähän liian reippaasti, joten sitten se on hetken ajan päästä jäänytkin kesken. Viime kesänä ylitin itseni ja juoksin lähes kolme kuukautta aktiivisesti ja kunto nousi ropisten. Sitten ajoin pyöräkolarin, loukkasin polveni ja juoksentelu jäi. Nyt kun on liian kylmä ja liukas juoksemiselle, mitään liikuntaa en haluaisi niin paljon harrastaa kuin sitä. Pitää varmaan kohta hommata jotkut hitsin nastat lenkkareitten pohjiin.