Heti kun mies ja pojat aamulla lähtivät aloin kuunnella musiikkia ja juoda - viinirypälemehua. On muuten hyvää myös kuplivan kivennäisveden kanssa.
Minä pidän tästä kodista kovasti. Siksikin, että musiikki kaikuu täällä kauniisti. Puulattiat ja tekstiilien vähyys kai sen tekee.
Minä pidän tästä kodista kovasti. Siksikin, että musiikki kaikuu täällä kauniisti. Puulattiat ja tekstiilien vähyys kai sen tekee.
Miksi se kaikista paskin paskailma pitää olla juuri sinä päivänä, kun minulla on kolme pakollista asiaa hoidettavana? Kolme paikkaa käytävänä, kaikkialle mentävä jalan, kaikki eri nurkilla.
Toivokaa etten kastu ihan kauheasti ja ettei minua ryöstetä. Yksi asia on hakea takautuvasti maksettavat lapsilisät elokuusta alkaen.
12 kommenttia:
Toivottavasti et kastunut, eikä sinua ryöstetty.Itse joudun myös nipun kanssa välillä kävelemään ja yritän olla niin kuin en olisikaan..
Minullakin oli soitannassa tänä aamuna ruotsalaista Unoa ja Thomasta..
Lättyjenpaistosta - minulla on ihan samat periaatteet kuin sinulla.Homma on siis erittäin yksinkertaista ;).
Hei, kadehdin sinua aina lukiessani blogiasi tuosta sinun omasta ajastasi ja mahdollisuudestasi itsesi ja ympäristösi tutkiskeluun.
Olinpas tietämätön kun en tiennyt että muuallakin on lapsilisäsysteemi... Tukku rahaa taskussa antaa myös vapaudentunteen. Tekisi minullekin hyvää ylimääräinen tuohi...
Ehka ne taskuvarkaat jaavat kuivaan sisalle piiloon sadetta. ;o)
Taallakin sataa kaatamalla ja tuulee... harmaata, harmaata. :o/
Pikkujutut: Uno ja Thomas, mikäs se on?
Jonna; Juu, kyllä täälläkin toki lapsilisäsysteemi on. Kahdesta lapsesta saamme n. 240 €/kk. Jatkossa toki maksavat tilillemme mutta oli kaikkea paperihässäkkää tässä alussa, ja saimme shekin näistä takautuvasti maksettavista. Pankista tullessani tunsin ihan olevani rikas;-)!
M’man: juu ei näkynyt juuri muita hulluja kuin minä. Vaikka kastuin niin olen tyytyväinen että sain mm. vihdoin varattua itselleni ajan yksiin sydäntutkimuksiin. Olen viivytellyt kun se ei ole mitään niin kiireellistä.
Hauska harhautus tuo viinilasi heti aamusta! Sait minut lankaan!
Harmi, että säät ei suosi siellä. Meillä on ollut tänään poikkeuksellisen kirkas ja virkistävän valoisa päivä.
Sain muuten oman tuolipostaukseni ilmoille tänään, jotta sopii tulla vilkaisemaan...;)
Minulla ja letunpaistolla on myös tietty kaava tiettyine välineineen, eikä tulisi mieleenkään lähteä sooloilemaan reseptin kanssa. Ja yks juttu on se, että pullotan taikinan aina 1,5 litran limupulloon, jossa sitä helppo sekoittaa ja kaataa pannulle.
Olisiko toinen mainituista ruotsalaisnimistä mahdollisesti Uno Svenningsson? Kaivoinkin heti kovasti mieleeni olevan Unon cd:t hyllystä ja ..due! soi jo taustalla, taas pitkästä aikaa. Kiitos muistutuksesta:)
Kottis; Viinirypälemehu on ihanaa ja kun sen juo viinilasista niin hämäys on täydellinen. Pullosta taikinan annostelu - kiitos vinkistä!
Maarit: nyt olen kyllä kaikista Unoista ihan pihalla. Tunnen olevani ihan uuno;-)
Oo, Lisa Ehdahl kuuluu ehdottomiin suosikkeihini! Vaikka tiedän monia, joita hänen äänensä ärsyttää suunnattomasti.
Sanctuary: niin minäkin tiedän ja itseänikin ärsyttää joissakin biiseissä. Mutta noin yleisesti ottaen tykkään kovasti.
Minä kastuin tänään merkillisesti. Olin kävelemässä töistä kotiin, ei satanut. Paitsi yhtäkkiä niskaani ropisi aivan mahdoton sadekuuro. Se tuli niin yllättäen ja nopsaan, että luulin naapurin penskojen leikkivän jollain sadettimella. Kastuin ja melkein nauroin. Kuuro loppui juuri kun pääsin kotiportaille :)
Nuo edellisen postauksen lapsuuskuvasi ovat ihmeen ihania! Olen jo monesti käynyt niitä katsomassa ja huokailemassa. Olet suloinen, sinulla on somat vaatteet (mä aina kuvittelen, että jos me saadaan lapsia, niin niillä on aina kesäisin tuollaiset merimiesasut päällä, heh) ja kuvien sävyt ovat niin hurmaavat. Erityisesti tuo kelta-turkoosi Yyteri-kuva (jossa olet äitisi kanssa) on ihan mahtava!
Puulattat parantavat selvästi akustiikkaa, oma äänikin kantaa paremmin niin hyvässä kuin pahassa. Makuuhuoneessamme on vielä inha muovimatto, ja siellä oma ääni on ihan tuskaa. Kun luen lapselle ääneen, tulee sellainen "en saa ääntäni kuuluville"-olo.
Tuohon laulajaan on pitänyt tutustua jo monta vuotta, yhä tutustumatta.
Tanja: joskus sitä näkee juuri tuollaisia sadekuuroja että suunnilleen jää katuun raja missä on satanut ja missä ei. Hassua.
Vaikka mulla tuossa yhdessä kuvassa sattuu olemaan merimiespuku päällä niin se ei suinkaan tarkoita että olisin aina ollut somasti puettu.
Olin kovin poikamainen ja taisin vaatia housut melkein aina. Mekkoja oli silloin tällöin mutta en tykännyt. Nalle oli parempi kuin nukke, autoista tykkäsin ja lippalakki oli tärkeä asuste;-)
Liivia:Minä ihastuin alunperin Ekdahlin Vem vet -lauluun. En edelleenkään tykkää läheskään kaikesta mitä hän tekee, mutta kyllä ne hurrit osaa....jotenkin tarttuvia säveliä.
Lähetä kommentti