Kukkamaan blogissa oli tällainen:
Kirjaa nimesi kommentointiin niin kerron sinusta
1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
8. Jos teen tämän sinusta, laitathan tämän blogiisi.
....ja minähän laitoin heti anomuksen kun minusta on niin
ihana saada tietää mitä minusta ajatellaan.
Eiks tää siihen ole sopiva?
Ja Kukkis vastasi näin:
- Sinä olet Lisa Nilsson ja Cherbourgin sateenvarjot.
- Me tykätään mustasta pitsistä:) Niin ja tietenkin vanhoista taloista ja pitkistä hiekkarannoista.
-Kadehdin sitä, että olet niin taitava käsistäsi ja aikaansaapa.
- En oikein muista miten päädyin Piilomajaan, mutta heti ensimmäisellä kerralla ahmin monta postausta, koska minusta oli niin kiva lukea arjestanne Hollannissa.
- Okapi.
- Missä asuisit, jos saisit ihan itse päättää? Siis jos koulut, työpaikat ja sen sellaiset järjestyisivät yhdellä taikasauvan heilautuksella?
Kirjaa nimesi kommentointiin niin kerron sinusta
1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.
2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta.
3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä mitä meillä on.
4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.
5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.
6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.
7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.
8. Jos teen tämän sinusta, laitathan tämän blogiisi.
....ja minähän laitoin heti anomuksen kun minusta on niin
ihana saada tietää mitä minusta ajatellaan.
Eiks tää siihen ole sopiva?
Ja Kukkis vastasi näin:
- Sinä olet Lisa Nilsson ja Cherbourgin sateenvarjot.
- Me tykätään mustasta pitsistä:) Niin ja tietenkin vanhoista taloista ja pitkistä hiekkarannoista.
-Kadehdin sitä, että olet niin taitava käsistäsi ja aikaansaapa.
- En oikein muista miten päädyin Piilomajaan, mutta heti ensimmäisellä kerralla ahmin monta postausta, koska minusta oli niin kiva lukea arjestanne Hollannissa.
- Okapi.
- Missä asuisit, jos saisit ihan itse päättää? Siis jos koulut, työpaikat ja sen sellaiset järjestyisivät yhdellä taikasauvan heilautuksella?
Olin kovasti otettu, paitsi okapi-kohta aiheutti ongelmia. En nimittäin saanut ollenkaa päähäni millainen eläin se on. Piti vallan googlettaa kuva.
Sitten käsityöasioihin.
Eilen "huovutin". Pesin itsetekemäni villapaidan koneessa kolmessakympissä. En tosin huomannut käyttää villapesuohjelmaa. Kaikki muut neuleet tulivat ihan normaaleina ulos, mutta paitaa ei tunnistanut enää oikein miksikään. Juuri eilen Vilijonkka kommentoi ettei muista milloin olisi nauranut sydämensä pohjasta. Minä sain nauraa taas eilen! Paita oli kivikova pallo, jonka sai kovasti repimällä tällaiseksi:
Sitten käsityöasioihin.
Eilen "huovutin". Pesin itsetekemäni villapaidan koneessa kolmessakympissä. En tosin huomannut käyttää villapesuohjelmaa. Kaikki muut neuleet tulivat ihan normaaleina ulos, mutta paitaa ei tunnistanut enää oikein miksikään. Juuri eilen Vilijonkka kommentoi ettei muista milloin olisi nauranut sydämensä pohjasta. Minä sain nauraa taas eilen! Paita oli kivikova pallo, jonka sai kovasti repimällä tällaiseksi:
.
PS. Jos haluatte kuulla valittuja totuuksia itsestänne niin nimeä kommenttilootaan.
MUOKKAUS: En huomannut vastata Kukkiksen kysymykseen! Pitää tuumata. Vastaus päivän kuluessa.
MUOKKAUS: En huomannut vastata Kukkiksen kysymykseen! Pitää tuumata. Vastaus päivän kuluessa.
42 kommenttia:
No tietenkin haluan kuulla!
Ja villapaita päässä on...hauska! Suomessahan naiset kulkee tuollaisissa päähineissä, niitä huopalakkeja ostetaan kovilla hinnoilla.
Voi villapaitaparkaa kuitenkin.
Mä haluun! Toivottavasti oli nätti kuva okapista. Sehän on sellainen seepran ja kirahvin sekoitus, sievä ja harvinainen.
Kuolen nauruun!
Meille tuli kaksi vuotta sitten uusi pesukone, joka pesikin normaalit kolmekymppiset ja villat ihan erilailla kuin vanha. Tuli kolme huopunutta paitaa. En pitänyt niitä kyllä päässäni. Harmillista, olisi voinut auttaa ärsyynnykseen. Tein saman virheen nimittäin kolme kertaa, ja pilasin parhaat villapaitani.
Juu, mieluusti kuulisin mikä eläin olen. Ei kyllä taida löytyä okapille vastusta. Munkin piti googlettaa. Hieno on okapi.
Haluun kans.
Ja kiitos nauruista! Muistui mieleen se yks ihana äitini tekemä villapaita joka huovuttui ollessani vaihtarina jenkkilässä, kun pesin itse pyykkini ja tomerasti kuivausrumpuun laitoin.
Muotipipo joo, voisit aloittaa hyvänmielenpäähinetuotantolinjan!
Tottakai haluan kuulla.
Huovutin juuri kasan villapaitoja koneella kun vain laitoin koneen päälle muistamatta mitä sisällä oli.Toivottavasti meille ei enää tule takatalvea.
Samoin haluaa kuulla!
Ehhheehhee.. tuo villapaita naurattaa!
Hmm tämähän olis tosi nokkelasti keksitty juttu. Olisi jännittävää kuulla mitä mieltä itsestä muut oikein ovat.
En ole kuullutkaan okapista, hämmentävää. Menen ja googletan.
Villapaitasi koki aikamoisen moudonmuutoksen, ei hullumpi piponakaan. Olen vahigossa huovuttanut minunvauva nuttuni, joka oli vielä tosi ihanan pehmoista angoraa. Harmitti ihan ***** kun sellaista ei toista mistään saa. Oli niin kuin muisto omasta lapsuudesta.
Niin juu ja sitten jos oikein tarkoituksella yrittää huovuttaa, huopuuko mikään?!
Huovutin yhden kirppisvillapaidan valkopesussa kun oli kudottu täyteen pieniä puutikkuja ja leikkasin sen kainaloiden alta poikki ja siitä on tulossa kangasvuoren kanssa laukku ja Bittersweat teki näistä villapesukatastroofeista neulatyynyjä muokkaamaalla niistä palloja kynttilänjalkoihin.
Joo - kyll minäkin haluaisin kuulla ja nimenomaan valikoituja !
Juu mää kans!
Näppärän näköinen villamyssy kertakaikkiaan! Olen kans joskus huovuttanut omatekoisen villapaitani, tosin en tietänyt koneeseen laittaessani huovuttavani sitä.
Okapi on hyvinkin kaunis eläin ja tuttu myös sanaristikoista.
Minustakin olisi kiva kuulla valittuja totuuksia... :)
Pipo on tosi hieno, ei muuta kuin neulot kaula-aukon kiinni ja se on siinä. Voihan siihen vielä vaikka neuloa pari kukkaa koristeeksi, ja se on valmis vaikka huutonettiin myytäväksi kalliilla hintaa! :-D
Jaahas, innokkaita jo paljon! Yksi kerrallaan, jokainen vuorollaan.
Liivia: Joo, taidan siis jatkossaki n vierailla Suomessa lähinnä kesäaikaan. Ei näy "hassuja hattuja" niin paljon;-)
- Carla Bruni, Tunnit
- Yhteistä on varmasti enemmän kuin erilaita. Riveiltä ja niiden väleistä päättelen että meillä on sama rakkaus kauneuteen, Ranskaan, hyvin samantyyppinen musiikki- ja kirjallisuusmaku. Noin aluksi.
- Kadehdin sinua siitä että sinulla on aivan selvästi tyyli jota noudatat. Vähän niinku kaikessa.
Ja taidat olla pitkäjännitteinen (?)
- Muistan nähneeni blogisi kai ekan kerran kun siellä oli postaus oranssilla kuistillanne. Katsoin nyt jälkikäteen ja se oli toukokuu 2007. Siitä lähtien olen oikein odottanut päivän kirjoitusta ja kuvaa.
- Afgaani. Siis se pitkätukkainen vinttikoira. Hunajanvärisenä.
- Kysyn että mitä kadut eniten elämässäsi? (Jos on liian henkilökohtaista niin...vastaa johonkin muuhun;-))
Kukkis:
- Pogues. Muistan joskus että sanoit tykkääväsi siitä. S eon jäänyt päähän kun tykkään itsekin. Ja elokuvaksi joku Kaurismäki.
- Eikös meillä ole aika samanikäinen poika...?Se nyt ainakin.
- En edes tiedä mitä teet, mutta olen kehittänyt päässäni ajatuksen että sulla on joku kiva työ, jota minulla taas ei ole.
- Blogisi on niitä aika ekoja joita ylipäätään seurasin. Sitten oli taukoa etten seurannut ja nyt taas.
Ajattelin alussa jotenkin että sinä, Kaura, Elma, Ohari ja Sun Äitis ootte livenäkin kavereita. Ootteko???
- Kettu
- Mitä aiot vielä joskus tehdä? Joku suuri juttu, suuri haave?
ai joo, ja kysymykseesi vastaan että minulla on montakin paikkaa. Se kertonee siitä,että pelkään kai jämähtämistä johonkin. Luulin jo jossakin vaiheessa että haluaisin löytää paikan, jossa haluaisin elää 'elämäni loppuun asti". En haluakaan, sillä en halua että elämäni vielä loppuu ja haluan kokeilla monia paikkoja.
Kelpaisi Pariisin (jotkut osat), Ranskan eteläosista joku pienehkö paikka, Autraliasta joku "rantapaikka"...noin alkuun. Aika moni muukin.
Ca y est! Uusi muoti lanseerattu - snorkles - pipo jokaisen paassa ensi syksyna. Erivareina, kokoisina, karsat eripituisina... ;o)
Hihiiii... Tulee tasta mieleen pieni pesukonettani uudelleen ohjelmoiva kuopukseni - 2vee... Iskansa paitoja kutisteltu jo sellainen...kolme kipaletta... Menneet 60° kirjpopesuun... kulman villapesun sijasta.
Jaiks. Mies ei ollut kovin tyytyvainen. Sanoi, etta toimistolla saisi pitaa koko ajan kasiaan kyljissa kiinni koukussa ja paidat saattaisivat menna lapi oikeankokoisina.
Saanko osallistua kans? Eli munkin pitaa sinusta vastailla.
Tama on taas hauska blogimeemi/haaste vaihteeksi!
Isoinpapu: Olet ehdottomasti muurahainen. Olet käsittääkseni aika pieni ja ainakin ehdottoman ahkera.
Ja vaikka kyselitkin vain eläimen perään niin kerron myös että mulle tulee mieleen joku suomalainen musta-valkoelokuva (vanha ja hauska!) ja musiikkina Suzanne Vega. Enkä yhtään tiedä miksi! Ja sitten kadehdin ehdottomasti loputtomia ideoitasi. Ja blogisi eka kirjoitus jonka muistan on kun sulla oli jalkapallotossut ja hame ja kerroin että olin itsekin joskus mimmiliigassa.
Mitäs vielä..? Ai joo, kysytäänkö teiltä usein että miksi teillä on noin paljon lapsia, miten pärjäätte tms.? Siis ei tarvi vastata vaan kysyn että kysytäänkö;-)
Kettu! Onpas hauskaa. Ja joo, on mulla ihan kiva, luova ja itsenäinen työ järjestölehden ja saman puulaakin www-sivujen toimitussihteerinä.
Mitä vielä joskus teen ... Joskus heikkoina hetkinä haaveilen kirjan kirjoittamisesta tai toimittamisesta. Haluaisin myös kerätä sen verran tarmoa, että aloittaisin jatko-opinnot tai jonkin ihan uuden alan opinnot. Ihan taatusti aion vielä joskus laulaa kuorossa ja matkustaa junalla tai autolla ympäri Eurooppaa aivan kuin ennen vanhaan.
Kukkis: se kettu tuli kun jotenkin luulen että sulla on punertava tukka (???!!!)
Olipas hieno okapi!
Totuuden kuuleminen on kiintoisaa, mutta ehkä näin vieraista se on vaikeaa?
Olisin tehnyt vastauksen blogiini, mutta se ei suostu ottamaan mitään vastaan. Mikä seuraavaksi hajoaa..., putki on näköjään alkanut.
Kiitos analyysistä, joka oli niin imarteleva, että kehtaako sitä omaan blogiin kopsatakkaan!
Mutta pitkäjännitteinen en ole, valitettavasti!
Kaikki muu menikin nappiin, tai siis, ainakin vastauksesi miellyttävät kovasti minua. Mikäs siinä jos minusta tulee mieleen naisihanteeni:):):)
Vai afgaani! Hassua, sillä jos jokin koira olisi otettava, ottaisin tuon.
Kysymykseen vastaan blogissani, kunhan se taas toimii.
Hyvä mieli tuli, kiitos!
Tietty, minä kans!
Ai niin, unohdin vastata, että olen kyllä kaveri noiden mainitsemiesi rouvien kanssa, mutta alun perin olemme tavanneet blogeissa!
Punertava tukka? No ehkä ihan pikkuisen. Mutta kyllä se varsinaisesti on ruskea.
Mulle käynyt kerran samoin. Se oli kyllä ostettu paita. Ensi meinas tulla itku, mutta kyllä se naurukin sitten. Valtavasti on sulla jo analyysille kysyntää. Jos runosuoni sykkii liian, niin meillepäin voi kans lähettää...
Sitten on Vilijonkan vuoro;
- Bo Kaspers Orkester, elokuvista en pysty ajattelemaan muuta kuin Bollywood-leffoja, koska olet niistä kirjoittanut;-)
- Yhteistä ainakin käsillätekemisen halu!
- Olen monasti kadehtinut katulöytöjäsi ja kaunista asuntoanne
- Löysin blogisi melkein heti kun olit sen aloittanut. Muistan että ajattelin että haluan alkaa sitä seurata...oli joku pieni haikeus vanhaan kotikaupunkiin ja asuin vielä Hollannissa missä en viihtynyt
- Husky
- Kysyn että oletko ensisijaisesti suomen- vai ruotsinkielinen? En ole siitä ihan varma.
:D Purskahin nauruun niin, että en tiiä herättiinkö tuolla viereisessä huoneessa.. Toivottavasti ei. :)
Tuo on hauskaa kuulla, että millaset mielikuvat kelläkin kenestäki on. Täällä näissä blogeissa kun kiertää kuitenki melkoset määrät naisia (en tiiä käykö miehiä... mutta kuvittelisin ettei ainakaan kauheena :)) ja toiset on samanhenkisempiä ku toiset ja sitten joihinki ihan kiintyy.
Siitä aasinsillalla siihen, että mää käyn täällä, koska tykkään. :)
Mä haluun kanssa kuulla kaiken!
Je, Kata oli sitten viimeinen!
Vastailen päivän mittaan;-)
Tää on hauskaa!
Kiitos! Mahtavaa, joo muurahainen on hyvin kadehdittava eläin. En tiedä noinko muurahaiset jättävät tylsät hommansa kasaantumaan ja tekevät vain innoissaan kaikkia kivoja, mutta joo.
Haa! Kuuntelin teininä Suzanne Vegaa! Ei olisi tullut itselle mieleen, mutta osuu hyvin.
Parasta on kyllä olla mustavalkoinen suomi-filmi. Kiitos ja kumarrus.
Että kysytäänkö. Tavallaan. Kuusi lasta on niin jykevä luku että yleensä ihmisten ilme paljastaa ällistyksen, mutta eivät sitten kehtaa kysyä enempää. Usein näkyy myös muitakin tuntemuksia kasvoilla. En ihan kättelyssä kyllä mainitsekaan lapsimäärää, vain jos kysytään. Tavallaan mulla on vaan kolme ja kolme, kahdesta avioliitosta.
Kiitos. Analysoin sinua vielä paremmalla ajalla (Valmistaudun ravintolailtaan, juu, aamulla jo että varmana homma menee putkeen).
Mutta jos olisit taide niin kyllä, ehdottomasti edelleen Klimt!
Ja sitten PIKKUJUTUILLE:
- Sting, elokuvaa ei tule ihan nimellä mieleen mutta joku sellainen missä keskustellaan paljon. Aika rauhallinen mutta pinnan alla tapahtuu.
- Yhteistä ainakin kiinnostus väreihin.
- Kadehdin sitä että (käsittääkseni) jaksat käydä juoksulenkeillä. Minä kävin ennen, nautin kovasti - ja nyt en saa lähdettyä.
- Muistan blogistasi ekan kirjoituksen missä oli sellainen sydänkoriste ja kirjoitit että et tiedä palaatteko enää tuohon paikkaan.
- Hevonen. Älä nyt ota pahalla. Tarkoitan vain sitä, että jotenkin olet luotettavanoloinen kuin Suomen-hevonen. Ja juokseminenkin sujuu;-)
- Olen aina arvuutellut mihin mieheni työ liittyy...mutta ellet halua vastata, ymmärrän hyvin! Kerro sitten vaikka onko sinulla työpaikka mihin palaat Suomessa?
*reps*
Neljän tuulen lakin jälkeen, kahden hihan okapi. =D
En ollut uskoa että noin surrealistia otuksia on, luulin että oltiin aprillipäivässä.
Ja jos niitâ valittuja totuuksia on vielä jaossa...
Kuulisin mielelläni:)
Aivan mahtavan pipon olet tehnyt:) vahingoista syntyy ne parhaat ideat:)
minä olen kova pesemään vaatteitani väärin. Joko väri muuttuu valkoisesta vaaleansiniseksi tai villikset sopii tytöille.
Sitten on vuorossa Tiuku:
- Barry White (en voi sille mitään, se on jäänyt mieleen jostakin kirjoituksestasi!), filminä joku tanssileffa tyyliin Fame tai Flashdance.
- Yhteistä on ihan takuulla käsillätekemisen into! Ja kaksi lasta.
- Kadehdin sinua siitä,e ttä tunnut olevan tosi ajattelevainen nuori nainen. Sinun iässäsi olin täysi luupää.
- Muistan ensimmäiseksi blogistasi ajatelleeni että fiksuja ajatuksia tällä nuorella naisella.
- Sudenkorento
- Kysyn että mitä kuuluu tulevaisuuden suunnitelmiisi sanotaan nyt parin kolmen vuoden sisällä?
Ei ny niin että mulla olis aivan kauhia hinku kuulla itsestäni.. mutta putosinkohan välistä? ;-)
Merja: Putosit. En tiedä mihin kun kerran jo kirjoitin. Pannaas uusiksi:
- George Michael (kun näin blogissasi muinoin niin se jäi vaan päähän), leffana joku missä on Hugh Grant ja kaunis nainen ja sitten puhutaan paljon!
- Yhteistä varmaan hinku matkustamiseen - tosin sinä toteutat sitä enemmän, minä haaveilen. Ja meillä on molemmilla ulkomaalainen mies.
- Kadehdin matkojasi.
- Muistan ensin huomanneeni blogisi nimen ja koska tilanne perheessämme on sama (useampi kieli) kiinnostuin siksi.
- minun tekisi mieleni sanoa sinullekin että kettu...tai sitten suomen pystykorva. Joku jolla on punertava turkki ja terhakkaat korvat. Semmoinen iloinen.
- MIhin haluaisit matkustaa nyt justiin?
Hei, punertavan turkin taidan hankkia ensi viikolla kun on meno kampaajalle!
Just nyt haluaisin matkustaa Sardiniaan, olettaen että siellä olisi lämmintä ja että vesi siellä on just niin kauniin sinistä kuin voin kuvitella.
Nyt ollaan Melitassa. Pakko sanoa etten ole lukenut blogiasi niin paljon, että minulla olisi kunnon mielikuvaa. PAri juttua mulla tulee mieleen kuitenkin: KUn olin koulussa siellä oli yksi romanityttö jonka nimi oli Melita. Siksi nimimerkistäsi tulee mieleen joka kerta elokuva (tosi hyvä muuten musiikkinsa puolesta!) Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. Ja blogisi nimi saa minut aina ajattelemaan Aladinin lamppua.
VAlitettavasti en muuhun osaa sanoa.
Papi on myös sillä tavalla uusi tuttavuus, että mielikuvat ovat vielä aika hataria.
MAija Vilkkumaa tyyppinä tulee mieleen. Musiikistaan en osaa sanoa paljon mitään, kun olen varmaan kolme kertaa kuullut. Elokuvaksi ajattelen jonkun suomalaisen kuten oli se Levottomat vai mitä niitä oli. Anteeksi epämääräisyys, mutta kun en muista niiden nimiä. Oli aina joku kaveriporukka ja Hesassa liikuttiin jne.
- Yhteistä meillä on ainakin että ollaan tehty koruja. Ja jos oikein ymmärrän musiikki on sulle tärkeä asia kuten minullekin.
- Kadehdin sinua pitkästä tukastasi.
- Muistan blogisi ekan kerran kun näin siellä Treen ortodoksikirkon.Alan aina syventyä paremmin kun näen Treesta jotakin;-) Sitten huomasin että tykkään kirjoitustyylistäsi.
- Pantteri tai sen sellainen tulee mieleen. Aika rock ja musta.
- Kysymys: asutko yksin?
Kaarinaa en valitettavasti nyt "tunnista". En osaa yhdistää mihinkään blogiin kun ei ole linkkiäkään...
m’man sitten:
- elokuva
- Yhteistä meillä on ranskalainen mies ja kaksi lasta!
- Kadehdin sinua sinnikkyydestä, joka jotenkin paistaa tekstistäsi läpi. Ja rauhallisuudesta. Uskon että olet rauhallinen ja ystävällinen.
- Muistan blogistasi ensimmäisenä nähneeni vanhoja valokuvia, joihin itsekin olen kovasti ihastunut.
-Näen sinut lintuna. Joku vaaleasävyinen, ei mikään ihan pieni vaan isot siivet.
- Puhutko lapsille vain suomea? Jos puhut, aiotko jatkaa näin "ikuisesti"?
Kuten Papupata itsekin arveli, on liian vaikeaa. Blogikin on niin uusi,etten ole sinusta vielä saanut muuta kuvaa kuin että teet kovasti ja pidät kaikesta värikkäästä!
Inkivääriä sen sijaan olen lukenut niin kauan, että mieleen tulee tällaista:
- Tori Amos, elokuvaksi joku missä liikutaan luonnossa, mukana on eläimiä, reipasta ja tervehenkistä menoa. En saa nyt mitään nimeä päähän.
- Yhteistä todellakin asiat, jotka sinäkin jo totesit analyysissäsi minusta.Rakkaus vanhaan siis.
- Kadehdin sinua kauniista ja terveen näköisistä hiuksistasi! Ovat luonnollisen kauniit ja kiiltävät.
- Muistan blogisi eka kerran siitä että näin valtavasti kirjoja hyllyssä. Olit järjestänyt niitä ja ajattelin että onpa ihanan paljon kirjoja!
- Liivia sanoi jo kenguru ja ensin hevonen. Minusta nuo molemmat sopivat. Ja sen afgaanin voisin antaa sinullekin.
- Haluaisin kysyä sinulta uskotko että teet vielä ammattimaisesti maalarihommia? Eikö sinun ammattisi ollutkin joku erikoismaalari?
Voih, olen selvästikin jättänyt liian vähän kommentteja blogiisi, kun et tunnista... :-/ Vakilukijasi olen ollut jo yli vuoden kuitenkin.
Blogini osoitteen jätin tuohon edelliseen kommenttiin, kuten tähänkin, tuohon Name/URL-osoite -kohtaan, bloggerin tiliä kun minulla ei ole. Olen aina luullut, että se urli jää näkyville noinkin, mutta nähtävästi ei sitten kuitenkaan.
No, joka tapauksessa blogini löytyy osoitteesta kaarina.blogsome.com mutta jos ja kun olen sinulle ihan tuntematon, niin ei sinun tarvitse minua alkaa luonnehtimaan; liian vaikeaa on. Tilasinkin jo Merjalta luonnehdinnan, kyllä yksi riittää. :)
Kiitos Violet mukavasta analyysista. Ihan mielelläni olen pantteri! Musiikki on tosiaan tärkeä juttu mulle, samoin kuin elokuvat, luonto ja eläimet, plus tietysti ne harrastukset.
Olen niin uusi bloggaaja vasta, että ihan varmasti ei helposti kirjoituksistani saa mielikuvaa minusta. Mutta pikkuhiljaa tulee uusia paljastuksia :)Korujen tekeminen on todellakin yhteistä, lisäisin vielä tämän, joka on mielestäni yhteistä: samanlainen huumorintaju!
Asun aviomieheni kanssa ja hänestä en ole paljoakaan kirjoitellut, ihan tarkoituksella. Mutta pikkuhiljaa kotielämästäkin enemmän.
Pakko muuten paljastaa tämä: ostin lauantaina akryylivärit! Ja se on ihan sinun syytäsi :) Surkea maalaaja olen, mutta sinnikäs kuin mikäkin ja innokas oppimaan.
Hei Violet,
Aika jännä juttu tämä -siis miten oikeaan osuvat mielleyhtymätja niitähän käytämme päivittäin ihan ajattelematta asiaa mutta useinhan ensivaikutelma ihmisistäkin pitää paikkansa.Olen valkolainen mutta ikänäni tuntenut itseni kiertolaiseksi ja kaikenlainen paikalleen pysähtyneisyys ollut ihan kauhistus.Nyt viihdyn Suomessa mutta aikoinaan 6 vuotta Lontoossa.Nimi on tainnut olla enne.Mustalaisleiri-elokuvan olen nähnyt vissiin kahdestikin - ei voi kuin ihmetellä..
Kaarina: käyn virkistämässä muistiani;-)
Papi: minun ANSIOTANI, ei syytäni! Kyllä, paistaa ihan selkeästi läpi että huumorimme kukkii samoin kukin.
Melita: ohhoh. Kappas. Mielenkiintoista...!
ANALYYSIT JATKUU mutta koska pojat on lomalla (eli minä en..) niin muutakin pitää välillä tehdä;-)
Violet,
tässä netissä oikeesti hämärtyy "todellisuuden taju" kun luen sun blogia ja katson sun taidetta. Niin ethän sinä minuun tutustu vaan minä sinuun. :)
Hauskaa on kuitenkin lukea näitä juttuja :)
Ja olet kyllä todella ahkera kun näin monia luonnehdintoja jaksat tehdä.
Anna Emilian vuoro olisi, mutta bloginsa on vasta muutaman kuukauden ikäinen enkä ole sitä kokonaan edes lukenut...mielikuvat ovat hataria.
Yksi juttu on varma: Sininen tulee elokuvaksi jo ihan blogisi värien takia. Paljon sinistä sinisellä kirjoitettuna.
Yhteistä taitaa olla tuo mitä on esittytekstissäkin: "Rakastaa vanhoja taloja, huonekaluja, esineitä ja astioita sekä kaikenlaista näpertelyä ja väkertelyä."
Kadehdin sulta yhtä tiettyä kassia jonka kanssa lähdin mummolaan;-)
Muistan ensimmäiseksi blogistasi vanhat kengät. Minusta ne oli ihania.
Eläintä minulle ei tule mieleen, en viitsi väkisin heittää vain jotakin.
Haluaisin kysyä oletko lähempänä kolmea- kuin neljääkymmentä?(arvelen että siinä jossakin mennään)
Sitten Kata, jonka sanoin olevan viimeinen. Katan analysointi on paljon helpompaa koska olen lukenut hänen blogiaan alusta asti. Kata kommentoi paljon minullekin jo ennen kuin hänellä oli edes blogia.
- Keren Ann (syyn tiedät!),
- Yhteistä ainakin osittain samanlainen musiikkimaku ja venyttely ja tanssitausta(?)
- Kadehdin juuri viimeksi Ranskan-matkaasi jolla kohtasit ihania aaseja ja muita eläviä
- Niin, muistan sinut jo ennen blogiasi ja olin erityisen iloinen kun halusit lähettää mulle kerran sen pikku paketin.
- Kyllä se on harmaa kissa. Ei mikään navettakissa kuitenkaan. Siamilainen pikemminkin.
- Uskotko että tulet vielä joskus asumaan Suomessa?
Nyt en enää analysoi ketään.
Se oli kiinnostavaa ja hauskaa muttei aina helppoa. Joskun ihan kauhean helppoa.
Toivon ettei kukaan hermostunut saamastaan kuvailusta. Kenenkään kohdalla ei tullut mieleenkään mitään ilkeää tuupata.
Lähetä kommentti