maanantai 21. huhtikuuta 2008

Eilen, tänään

Tänään on esikoiseni 9-vuotispäivät! Aamulla kovasti jo onniteltiin, mutta juhlat juhlitaan vasta kun vanhempani ovat täällä loppuviikosta. Se tuntuu sopivan pojallekin oikein mainiosti. Viime vuonna kirjoitin pojan syntymästä näin ja sitä edellisenä vuonna näin.

Eilinen oli niin hyvä päivä että vallan. Aamusta asti aurinkoista ja vihdoin hyvin lämmintä. Kävimme samanlaisella lenkillä kuin viikko sitten; pojat pyörillä, minä hölkäten, mies perässä kävellen. Kädet taskussa, ettei kukaan luule urheilijaksi.

Sitten pääsin perverssin hupini pariin: pesin rapun ja koko talomme ulko-ovenkin niin korkealle kuin vain tikkailla pääsin. Ai se olikin tuon sininen, sanoi mies. Veden vaihdoin moneen kertaan ja aina se vain muuttui mustaksi. Siinä sitä kättensä töiden jälkeä sai oikein konkreettisesti nähdä. Sanoin että alan heittää rapunpesukeikkaa jos ohikulkijat antaa hyviä tarjouksia.


Kuurauksen jälkeen maistui kylmä mustikkaolut. Tai no...rehellisesti sanottuna parasta siinä oli kylmyys ja kaunis pullo. Ei sillä mitään tekemistä mustikan eikä oluen kanssa kyllä ollut. Tulipahan häntä kokeiltua.


Sitten kukkahommiin. Ostimme lauantaina 18 kpl pelargonioita yhteishintaan 12,60€. Se oli niin halpa hinta, ettei haitannut vaikka huomasin että niitä olikin vain 17. Joku oli napannut yhden enkä huomannut sitä kaupassa.

Laventelin ostimme myös. Sitä on kiva ohimennessään lääppäistä. Tulee hyvä tuoksu.


Aikaisemmin istuttamani miniauringonkukat alkavat vihdoin tulla mullan läpi. Vaihdoimme mullat kaikkiin parvekkeen kukkiin ja kasveihin. Sitten vain istuin isolla tyynyllä ja katselin piippuja. Jaksan katsella noita piippuja aina vaan. Olen varma, että jonkun takana on Katto Kassisen talo (ja se 1000 kukkomaalausta.)


21 kommenttia:

Junika kirjoitti...

Ihana ovi! Ihania piippuja! Olen melkein katellinen näille sinun pivittäisnäkymillesi (meinasin sanoa näkemyksillesi, mutta siis en niille). Omani ovat niin tyystin erilaiset, vaikka ihasttuttavat nekin. Voi kumpa voisikin asua puoliksi täällä maalla Suomessa ja puoliksi kaupungissa jossain juuroopassa.

violet kirjoitti...

Helmi: Ymmärrän oikein hyvin mitä tarkoitat. Minulla kun on puolestani syy haikailla niitä sellaisia näkymiä, joita sinulle on päivittäin tarjolla. Mutta juu, tämä tällainen juuroopan tietynlainen ränstynyt kauneus passaa kyllä minun silmälleni, ja vaikka meilläkin on kiveä ja katuja ympärillä, niin onpa onneksi paljon myös vihreää muodossa jos toisessa.

Merja kirjoitti...

Teilläpä viehko sisäänkäynti. Mahtava sininen.

Meillä on myös sininen ovi, tosin enemmän semmoinen siniharmaa. Ikkunanpuitteet samaa väriä.

Olisikin muuten hauska meemi. Ota kuva etuovestasi.

Liivia kirjoitti...

Olet kyllä siunaus taloon, mihin tahansa taloyhtiöön! Jos joku näkisi minut kuurailemassa edes omaa ulko-ovea, olisi lämmönmittauksen paikka. (en silti ole suttupytty jos joku nyt niin luulee)

Luin noita aikaisempia kirjoituksia linkeistä. Tuntui niin tutulta, minunkin tyttö oli 48 cm ja 2,7 painoinen, tuli kuitenkin 2 viikkoa myöhässä, sama juttu ihmeteltiin mistä johtuu, minä kun itse en mikään ihan pieni ole.
Mutta hyvin tuo on ollut terveenä kuten poikasikin, vaikka yhtä heikoilla syömisillä kumpikin.

Mustikkaolut on totisesti houkuttelevassa asussa, vaikka voisi jo erehtyä luulemaan kylpyvaahtopulloksi.

Eilen haravoin ulkona, ja lehtien alta paljastui yhä hengissä oleva viime kesäinen lavendel. Ihan tuoksu vain hulmahti, kun harava sitä vähän pöyhötti.

violet kirjoitti...

Merja: Niin muuten olisikin kiva meemi! Että alkakaas kuvata asumustenne ulko-ovia! Meidän kodin ovi on ihan tylsä valkoinen. Siitä ei paljon kuvaa edes viitsi ottaa.

Liivia: kyllä nuo talon kaksi muuta asukasta ovatkin kovasti kiitelleet kun joku viitsii rapun pestä silloin tällöin. Ajattelen niin että koska tuo on homma joka ei oikein kuulu kenellekään ja samalla kaikille, niin minä voin sen aivan hyvin tehdä koska olen nuori, mulla on aikaa, me tuodaan rappuun eniten sontaa....En mää oikein noita muita asukkaita (varsinkaan katutason pian yhdeksänkymppistä!) näkis tuolla rätti kourassa...;-)

Niin, molemmat pojat ovat olleet pieniä syntyessään. Multa tivattiin että poltanko (en polta) jne.
Mutta niin, molemmat ovat hienosti kasvaneet, toinen kai pyhällä hengellä ja toinen pullamössöllä.

Lavendel kyllä kestää aika paljon. Ne oikeastaan taitavat olla vähän kiitollisia että joku unohtaa ne talveksi.

Sooloilija kirjoitti...

Niin keväistä ja reipasta viikonloppua olet viettänyt!
Pelargonien hinta vieläkin ihmetyttää, miten ne on niin edullisia siellä? Laventelia en ole täällä nähnyt myynnissä. Löytyisiköhän puutarhalta (varmaan järkyttävä hinta silläkin!).

Onnea pojalle! Vielä Oinas vai joko on Härkä? Vai onko vähän molempia? 9v. on mukava ikä lapsella! (Oma kuopukseni täyttää sen 9v. loppukesästä, Leijonan merkeissä..)

Ovet ovat täällä päin aika tylsiä, sekä ulko- että sisäovet, ei noin ihania kuin teillä on!

Aurinkoista päivää!

isoinpapu kirjoitti...

Onnea sankarille!

Kävin myös lukemassa nuo linkittämäsi synttäripostit. Jännittävää.

Minä olen pienehkö, lyhyehkö jne ja synnytän jättiläisiä. Sitäkin on ihmetelty. Viimeisin(ja viimeinen, kiitos) oli niin suuri että sai oikein diagnoosin papereihin: " normaalia suurempi vastasyntynyt".
Epäreilua.

Ihana ulko-ovi!

Sooloilija kirjoitti...

Niin, ja kiva tuo uusi profiilikuvasi! Pirteä!

johanna kirjoitti...

Minulla on myös hupina välillä siivota kerrostalomme käytävää... Rapussa on vain neljä asuntoa ja kaksi kerrosta ja siivojakin käy, muttei tee kovin tarkkaa työtä, eikä putsaa kellarin portaita ollenkaan. Asumme lisäksi vuokralla, joka lisää perverssiyden tunnetta ;) KAunis ulko-ovi sinulla! Täytyy yrittää kuvata omaani.

Anne kirjoitti...

Upea mustikansininen ovi!!

Pienikokoisten vauvojen tekeminen olisi kyllä sopinut minullekin oikein hyvin. Minun lapseni ovat syntyessään olleet isoja, vaikka itse olen aika pienikokoinen. Raskausaikana olinkin sitten melkoinen tankki...

pikkujutut kirjoitti...

Onnea sankarille!

Meillä ei onnistu porraskäytävän siivous.Sitä kerran yritettyäni talon rouvat ryntäsivät sanomaan, ettei sellainen nyt vain sovi. Niinpä pesen vain oman ulko-oven edustan ja suljen silmät muuten.Siisteystaso kun on erilaista kuin mitä tahtoisi.

Junika kirjoitti...

Äh ja pah, mä taidan heittää tämän langattoman näppiksen jorpakkoon. Kirjaimia puuttuu aina välistä, vaikka kuinka korjailee. Teenkin joskus postauksen, jota en jälkikäteen korjaile... boikottiin tämmöset härvelit. Esittelen meidän ulko-oven joku päivä...

Tiuku kirjoitti...

Ovat ovat ihania, tai aivan kamalia. Koska asumme puolikkaassa autotallissa (siis siinä asunto-osassa) meillä on vain niitä rumia ovia, tai sitten viallisia. Yhteen tein jo lommon kun saappaat jalassa hieman sitä tönäisin (mies väitää että muka raivolla potkaisin) kehno ovi, kaikki tyyni ei oikeaa puuta.
Uusi profiili kuva on hieno. Kadehdin kun sinulle noin uskomattomasti sopii lyhyt tukka.
Kattokassisesta en ole koskaan pitänyt, jotenkin käy hermoille koko tyyppi. Mutta savupiiput ovat ihastuttavia ja näkymät yli kattojen. Maija POppasen elokuvassa nokikolarien tanssi katoilla on hieno.

violet kirjoitti...

Sooloilija: jaa-a, mistä lie johtuu kukkien (ja paljon muun) Suomea edullisemmat hinnat...? Se, että niitä tuotetaan lähempänä ei selitä ihan varmaankaan kaikkea. Suomessa nimittäin kaikki maksaa paljon, lähelläkin tuotettu.
Ja poika on härkä.

Isoinpapu: Minkähän kokoinen mahtaa olla normaalia suurempi vastasyntynyt? Ei mun pojat ranskalaisen mittataulukon mukaan niin kauhean pieniä olleet. Ihmeteltiin vain kovin, kun minä olen näinkin iso. Syntymässä 54 cm ja liki neljä kiloa.

Johi: vuokralla mekin asutaan. Ajattelen silti niin että oli oma tai toisen niin minä tässä kuitenkin asun, ja minä viihdyn tai en. Ja minusta on kaikinpuolin fiksua pitää tavaroista ja taloista huolta;-)

Anne: niin, pienet oli kyllä minusta aika helppo synnyttää. Eka etenkin tuli aivan ennätysvauhtia. Että tiedoksi ensisynnyttäjille: ei tod. aina tuntikaupalla matkaa tee...

Pikkujutut; ei kai sitten parane rikkoa soveliaisuuden rajoja....

Helmi: viskaa jorpakkoon..siellä niitä on uskoakseni muidenkin.

Tiuku: ai sulla kans saappaat tekee tahdottomia tönäisyjä;-)Mullon sitten samanlaiset saappaat varmaan.
Kiitos vaan kuvakehuista. Vaihdoin tuohon kun kerran olen tällä hetkellä enemmän tuon näköinen. Tai siis täysin. Siis kun leikkautin joskus kuukausi sitten ihan kovin, kovin lyhyen, niin alkoi se polkkamallikuva profiilissa riepoa itseänikin.

Anonyymi kirjoitti...

Että osaa olla rouvalla tyylikäs kampaus!!! :D Samanlaisella päällä täälläkin tehdään puhdasta jälkeä kotona ja ympäristössä.

Onnittelut yhdeksänvuotiaalle!!

Maare ja kaverit

violet kirjoitti...

Maare: eiks ookkin? Ja teillä myös!
Olettekin aivan "pääidolini";-)
Kiitos onnitteluista, menee perille.

Inkivääri kirjoitti...

Just ihana sininen ovi!

Anioni kirjoitti...

Ihana ovi, meillä on ihan tylsä. Voi että kun meilläkin joku pesisi edes terassin (jossa ei ole kattoa) puu'lattian' ;)

Paljon onnea esikoisellesi! Minullakin on tänään syntymäpäivä :)

Anonyymi kirjoitti...

Onpas ovi tosiaan kauniin värinen, ja näkymä rappuunkin kutsuva... nätti mustikkapullo... laventelia tekisi mieli nuuhkia... enpä ihmettele ollenkaan, että tuo kattonäkymä herättelee mielikuvituksen...

Onnea poijjaalle!

aino kirjoitti...

sininen ovi olisi ihana.
tuo on myös todella hyvä tuo sinun uusi profiilikuvasi, ranskalaismainen ja elokuvamainen..

Olina kirjoitti...

Hei! Ensinnäkin, mukava blogi sinulla ja mielenkiintoisia juttuha & kuvia, kiittelen=) Toiseksi, aivan mielettömän viehkeä sininen ovi, ja hurmaavat näkymät yli piippujen! Wau! Useinkin on niin, että kaupunkiasunnoissa parasta ovat juurikin näkymät yli naapuritalojen kattojen. Siinä on ihan erilaista maisemaa, kuin maantasalla.