Tämä virkattu ranneke lähtee pian kauas merten taa postin mukana. Jännittävää. Toivottavasti sen saaja pitää siitä ja pitää sitä.
Katsokaa rannekkeen alla olevaa valokuvaa. Olen saanut sen isältä, mutten tiedä mistä se on hänelle joutunut. Aina kun katson sitä minulle tulee mieleen elokuva "Piano" ja tämä musiikki.
Olen nähnyt Pianon kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran kun se oli juuri ilmestynyt. Silloin en saanut siitä paljoakaan, vaikka se teki tavallaan vaikutuksen. Myöhemmin katsoin sen uudessa tilanteessa ja uudella mielellä toiseen kertaan ja....jos nyt sanon jotakin niin elokuva menee pilalle.
Elokuvan Ada olisi mielestäni voinut käyttää tätä ranneketta. Tajusin sen vasta kun panin sen valokuvan päälle.
Katsokaa rannekkeen alla olevaa valokuvaa. Olen saanut sen isältä, mutten tiedä mistä se on hänelle joutunut. Aina kun katson sitä minulle tulee mieleen elokuva "Piano" ja tämä musiikki.
Olen nähnyt Pianon kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran kun se oli juuri ilmestynyt. Silloin en saanut siitä paljoakaan, vaikka se teki tavallaan vaikutuksen. Myöhemmin katsoin sen uudessa tilanteessa ja uudella mielellä toiseen kertaan ja....jos nyt sanon jotakin niin elokuva menee pilalle.
Elokuvan Ada olisi mielestäni voinut käyttää tätä ranneketta. Tajusin sen vasta kun panin sen valokuvan päälle.
Heart asks pleasure first.
Aivan takuulla.
Aivan takuulla.
15 kommenttia:
Piano mullakin tuli ensimmäisenä mieleen. Aivan mahtavan ihanan upea kuva!
Rannekekin on kaunis.
Olen nähnyt Pianon kerran, hyvin rakastuneena (väärään mieheen), joten voisi olla uusinta paikallaan.
Ennenkuin olin mitään lukenut (silmäni hakeutuvat aina ensin kuviin), ajattelin jo Pianoa. Harvoin käytän sanaa "rakastan", mutta Pianoa rakastan. Minulle se on täydellinen elokuva. Ja siihen musiikkiin en kyllästy ikinä.
Kaunista, että hurmaava rannekkeesi lähtee merten taakse. Ihan kuin piano, nainen ja lapsi. Toivottavasti rannake saa hyvän kohtalon.
Piano pitäisi varmaan nähdä uudestaan. Olin eka kerralla aivan liian nuori..
Voi kun näkisi enemmän tuota ranneketta.
Pianosta ei osaa edes kirjoittaa; se on niin uskomaton elokuva. Pari kertaa olen sen katsonut ja dvd-hyllystäkin löytyy eli milloin vain voisi siihen taas palata. Se vaatii oman fiiliksen. Juuri nyt voisi olla hyvä kokemus.
Harvoin näkee mustaa pitsiä, ihana ranneke!
Ihana valokuva, ja Pianohan tuo ihan selvästi. Se elokuva on niin kaunista kuvaa alusta loppuun, että toimii parhaimmillaan isolla kankaalla.
Ranneke on tyylikäs. Ja virkkaaminen on kivaa, siihen jää koukkuun, virkkuukoukkuun.
Niin ja kyllä mä noita vanhoja taloja kuntosalista katselen paljon mielummin kuin seinää tai edessä hikoilevan puhisijan kaulasuonia :)
Piano on ihana elokuva. Palaan elokuvan musiikkiin aika usein, levy on tuolla laatikossa odottamassa taas oikeaa hetkeä...
Kaunis ranneke!
Kaunis kuva ja kaunis ranneke. (Ja ihana blogi!)
Rakastan Piano-elokuvaa ja elokuvan soundtrackiä! Sain joskus synttärilahjaksi Pianon musiikin nuotit, jotka tietysti kannoin pianotunnille. Pianonsoitonopettajani kuitenkin tyrmäsi pyyntöni ryhtyä soittamaan niitä kappaleita. Oli opettajani mukaan kuulemma "ohimenevää populaarimusiikkia" toisin kuin Bachin ym. ukkeleiden teokset. Opettelin sitten Pianon kappaleita ihan itse kotona. (Pitäisikin taas kaivaa nuotit esiin.)
Kuva on hieno, samoin ranneke.
Pianon näin ensi kertaa, kun se tuli teattereihin. Olin siitä niin tohkeissani, että oli pakko rynnätä teatteriin uudestaan.
En ole ajatellut Pianoa pitkään aikaan. Suhteeni siihen on viilennyt, sillä nyt pidän sitä "vain" kauniina ja upeana elokuvana. En enää sillä tavalla samaistu, mutta se tuo väistämättä mieleen itseni sellaisena kuin joskus olin.
Ah mustaa pitsiä, jotenkin tosi viekottelevaa! Elokuvaa en ole nähnyt, tosin tiedän nimeltä.
Valokuva on hieno, jännä tilanne siinä. Mistähän ovat tulossa?
Hieno assosiaatio - kaikki sopii yhteen ja virkattu ranneke on ihanalla tavalla menneen maailman juttu.Ovatkohan kuvan naiset sukulaisiasi ? Olen nähnyt aikoinaan Pianon ja onko noloa sanoa että elokuvasta muistan lähinnä Harvey Keitelin ?
Näin Pianon elokuvissa ollessani aika pieni. Kun äitini luki jälkikäteen elokuvan arvosteluja, hänen mielestään se oli aivan sopimaton elokuva minun ikäiselleni..! No, minä ihastuin kuitenkin silloin Pianoon kovasti ja vanhempana uudella katselukerralla pidin siitä ihan yhtä paljon! Ranneke on kyllä ihan elokuvan maailmasta - hieno!
Hassua, vasta eilen taksin radiossa soi piano-elokuvan musiikki ilmeisesti mainoksen taustalla. Oli pakko hyräillä mukana ja harmitti vietävästi kun pätkä loppui.
Tämä sattuma on tosi, usko pois. Ja kuvasi on aarre. Olisi mielenkiintoista tietää millaiseen asuun korun saaja sen yhdistää!
Piano, ehdottomasti! Ranneke on kovin kaunis, ihan kuin kuvakin.
Pianon musiikki on jotain omaa luokkaansa, vaikka kaunis on elokuvakin.
Voi halvaus.
Kirjoitin pitkän litanian kommentteja ja vastauksia teille, muttei se ole täällä.
Nyt en jaksa uudelleen ainakaan heti.
Kiitos kaikille kommenteista.
Heippa. Jonkun blogista tänne klikkailin ja niin mielenkiintoista täällä on, että palaan paremmalla ajalla lukemaan tarkemminkin. :)
Lähetä kommentti