Pesukoneen päällä on kaikenlaista.
Kaikki pienemmän taskuista.
tiistai 20. toukokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
violet lehtien sivuilla
Kuka kirjoittaa?
www.flickr.com
This is a Flickr badge showing public photos from violetimages. Make your own badge here.
Tauluja, kuvia...
aikaisemmat seikkailut
Blogiarkisto
-
►
2010
(30)
- helmikuuta (1)
- tammikuuta (29)
-
►
2009
(352)
- joulukuuta (30)
- marraskuuta (32)
- lokakuuta (30)
- syyskuuta (30)
- elokuuta (32)
- heinäkuuta (15)
- kesäkuuta (27)
- toukokuuta (31)
- huhtikuuta (32)
- maaliskuuta (39)
- helmikuuta (25)
- tammikuuta (29)
-
▼
2008
(335)
- joulukuuta (34)
- marraskuuta (32)
- lokakuuta (20)
- syyskuuta (31)
- elokuuta (23)
- heinäkuuta (26)
- kesäkuuta (32)
- toukokuuta (26)
- huhtikuuta (31)
- maaliskuuta (32)
- helmikuuta (25)
- tammikuuta (23)
-
►
2007
(105)
- joulukuuta (27)
- marraskuuta (32)
- lokakuuta (35)
- syyskuuta (11)
piilomaja - oiva paikka piileskellä
*
9 kommenttia:
Miten tutulta nuo aarteet näyttävätkään! Miten niitä oli kukkupäin, eikä pois saanut heittää. Tämä oli minulle nyt muistutus siitä, että pitäisi osata arvostaa juuri tätä hetkeä, juuri tämän hetken aarteita.
Osaisipa sitä katsoa maailmaa vielä lapsen silmin, nähdä aarteita ja tärkeyksiä pienissäkin asioissa.
Hienot on aarteet :) Meillä varsinkin tyttö tykkää kaikesta pienestä sälästä, kuten kauppakuiteista, jäätelötikuista...
Mäkin keräsin kaikkea älytöntä, joskus kotona vanhaa lipastoa penkoessani törmään tuon tapaiseen sälään. Ihania muistoja.
Lupaan olla murisematta kun tyhjennän omieni taskuja, oli vaikka kuin reisitaskuja ja kymmeniä piilopaikkoja. Aina joku kuitenkin kavalasti jää tyhjentämättä ja tekee tepposia...
Pojat on poikia, boys keep swinging boys always work it out.
Oh no! Mulla on tollasia tavaroita usein taskussa, mä nappaan aina kaikkea mielenkiintoista kun kävelen ja sitten kotona ohikulkiessa pistän kans taskuun jos jotain lojuu väärässä paikassa.
Sitten mä mätän niitä sellaseen "aarrearkkuun". Kun ei koskaan tiedä mitä niistä vois tehdä, pahimmat roskat heitän kyllä pois!
Noihan on ihan kuin mun laukun sisältö!
Hienoja ihan oikeita aarteita-vallankin vasemman yläreunan hopeakukka ja valkoinen kivi ?
On poika tainut käydä myös sinun helmikokoelmallasi ja varmasti ihan luvalla.OI NOITA AIKOJA kun ulkoa kerättiin matkalla päiväkodista näitä aarteita - ihan haikeus iski kun ajattelee miten nopeasti se aika meni...
Anonyymi: tämän hetken aarteet - kun ne osaisikin nähdä ennen kuin ne ovat eilispäivää (ja kateissa)
Inkivääri: minusta tuonkin taidon voi saada takaisin. Ei pakottamalla, mutta yrittäen herkistyä asioille.
Paperisydän: eiks oo!
Toinen poika ei kerää asioita pikkuveljen tavoin. Hän on taas sellainen "kaikki suorassa ja aina täsmälleen samalla tavalla ja mihinkään ei saa koskea" -tyyppi.
Maurelita: Lisäisin tuohon vielä että: "Heaven loves ya
The clouds part for ya
Nothing stands in your way
When you're a boy";-)
itkupilli: ollakseni rehellinen minunkin taskuni ja laukkuni sisältävän kaikenlaista löydettyä.
Olen käyttänyt joitakin juttuja töissänikin. Tällä hetkellä on aivan tietoisen etsinnän kohteena kauppalaput - mutta tietysti niitä ei silloin löydä kun etsii!!
Papi: Sinäkin, keräilijä;-)
Melita: kyllä, minun laatikoillani käydään luvalla ja ilman. Joskus pojan kanssa on kiva katsella romulootia (minun) kun se pieni harakka huutaa melkein kaikesta "ooh, Waaauuu!!!"
Heh, mahtavat aarteet. Meillä löytyy kiviä, hiekkaa, keppejä, kiviä, tammenterhoja, kiviä...
Tuota biisiä olen myös joskus kuunnellut älppäriltä "muutamia" kertoja. Hmm.. pitäisiköhän soitattaa omalle pojalle ;)
Lähetä kommentti