perjantai 25. heinäkuuta 2008

Eilen



Eilen leikkipuistossa kudoin sukkaa. Oli kuuma, oli ihanaa.
Varjot ovat kuitenkin jo pidempiä. Kohta alkaa Minun Kuukauteni.
Aika menee niin hemmetin nopeasti. Taas on se tunne että hyvät juhlat loppuvat kesken.
Istuin siinä ja kudoin sukkaa. Oli aavistuksen verran haikeaa.

12 kommenttia:

Lellu kirjoitti...

Kuvistasi välittyi sellainen rauhallinen ja mukavantuntuinen tunnelma..

Aiemmassa postauksessasi on ihana vaalean violetti ovi!

Sooloilija kirjoitti...

Haikeus on ihanaa välillä. Haikeus kuuluu elämään. Varjot ovat todellakin jo vähän pitempiä. Kohta tulevat ne elokuun lämpimät tummat yöt.

Virkattu lintu kirjoitti...

Uskomatonta että kohta on elokuu. Elokuussa on minusta aina jo vähän syksyn tuntua, vaikka se onkin tärkeää kesäloma-aikaa monessa paikassa...

Sukan kutomista leikkipuistossa on tullut harrastettua itsekin viime aikoina. Puistot on ihan kivoja, mutta tuli silti mieleen, että käsityöt on kyllä pelastanut minut monelta tylsältä hetkeltä :)

Melita kirjoitti...

Hei Violet,
Valkoinen ovi ja valkoinen lanka niin kaunis pari.
Unelmaisen blogissa on aloitettu runoketju aiheena halaus.
Minäkin kirjoitin elämäni ensimmäisen runon ( 2 riviä ) ja olisipa aika jännää lukea sinun kirjoittamasi runo.

isoinpapu kirjoitti...

Niin, mä olen jotenkin jäänyt odottamaan kesää, en ole huomannut saapuvankaan. Ja nytkö alkaa olla ohi? Kuinkas tämä nyt näin.

violet kirjoitti...

Lellu; rauhallista siellä puistossa todella olikin. Melkein kaikki tuntuvat olevan lomalla ja kaupunki on täällä meillä päin aika hiljainen.

Sooloilija: HAikeus onkin ihanaa. En minä sitä pelkää. Tykkään oikeastaan.

Paperisydän: missään nimessä en ajattele että kesä on ohi, kuitenkaan. Koulutkin alkavat vasta syyskuun oliko se nyt kolmas.
Puistoissa on oltava jotakin tekemistä. Kutominen on hyvä asia.

Melita: Pitääpä tutkia tuota runoketjua. Ehkä saat lukea sitten minun tuotokseni!

violet kirjoitti...

Isoinpapu: ei se ole ohi. Se alkoi vasta. ihan tosi. Elokuu on oleva oikea Kesä!

Satu kirjoitti...

Voi, mitä hiekkaa!

Ikkunassa kirjoitti...

Kauniita, paljaita, yksinkertaisia kuvia. Tuo on todella tuttu tunne tuo haikeus, kun tuntee, että kesä ALKAA loppua, vaikka ei vielä olisikaan loppu. Minulle alkoi talvet ottaa niin kovin voimille, että mielessä alkoi kyteä jo vuosikausia sitten (n.15 v. sitten) halu muuttaa johonkin lämpimään maahan. Sitten se voitti kaikki "mutku" tai "eisittenkään" -selittelyt, laitoimme viisumiprosessin vireille, odottelimme pari vuotta ja nyt ollaan sitten Australiassa oltu kohta vuosi. Auringon perään -haikeus on historiaa. Mutta täällä on sitten toiset haasteet, kuten sinäkin "maahanmuuttajana" tiedät... ne sukulaiset ja ystävät jäivät Suomeen...

Vintage living kirjoitti...

Onpas täällä mahtava määrä juttuja ilmestynyt sillä välin kun olen ollut muutaman päivän poissa koneelta! Onnittelut hääpäivänkin johdosta!
Tuollaisen ylimmän kuvan kassin haluaisin niin kovasti, mutta kun en mistään löydä!

violet kirjoitti...

Solveig: tuossa puistossa onkin super paljon super valkoista hiekkaa. Siellä voi talvellakin tuntea olevansa jossakin etelässä. En tiedä mistä sitä kärrätään, ehkä Belgian rannikolle meno riittää.

Vintage living: joo, paljon olen kirjoittanut nyt kun tuntuu että paljon on tapahtunut.Harmi jos et löydä mieluisaa kassia. Tuon ostin täältä keväällä. Monesta paikasta löytyy eikä nuo maksa kuin kympin molemmin puolin.

Vilijonkka kirjoitti...

No ei kait kesä vielä ole ohi! Koko elokuukin edessä! Elokuu on lempparini, silloin luonto jo hieman rauhoittuu, muttei toki vielä väsähdä, on syntymäpäiviä, uusi lukuvuosi lähestyy, on levollista, mieskin saattaa lomailla.

Pehmeännäköistä hiekkaa tuolla puistossa, varpaat tykkäävät.