Aamulla kesti aikansa että pojat löysivät kalenterista ensimmäisen päivän taskun.
Itse havahduin ripustamaan kalenteria vasta keskiyön tällä puolen ja sekin miehen muistutuksesta. En voi uskoa että on jo joulukuu.
Tästä se sitten kai alkaa. Äidin mielikuvitus on koetuksella kun miettii kalenteriin sopivaa tavaraa. Ei liian suurta, ei liian kallista, ei roinaa (ainakaan paljon) - ja kaikkea kaksi. (Ja sitten että saako ne kaksi juttua olla täsmälleen samanlaiset, saman väriset...vai pitääkö niiden olla ehdottomasti erilaiset).
Ei ole varmaan tontuillakaan helppoa siellä missä nyt sitten lienevätkään. Eilen radiossa puhuttiin joulupukin asuvan Norjassa, vaikka kaikkihan sen tietävät että roskaa puhuivat.
Itse havahduin ripustamaan kalenteria vasta keskiyön tällä puolen ja sekin miehen muistutuksesta. En voi uskoa että on jo joulukuu.
Tästä se sitten kai alkaa. Äidin mielikuvitus on koetuksella kun miettii kalenteriin sopivaa tavaraa. Ei liian suurta, ei liian kallista, ei roinaa (ainakaan paljon) - ja kaikkea kaksi. (Ja sitten että saako ne kaksi juttua olla täsmälleen samanlaiset, saman väriset...vai pitääkö niiden olla ehdottomasti erilaiset).
Ei ole varmaan tontuillakaan helppoa siellä missä nyt sitten lienevätkään. Eilen radiossa puhuttiin joulupukin asuvan Norjassa, vaikka kaikkihan sen tietävät että roskaa puhuivat.
20 kommenttia:
Samat murheet ne on Suomenkin tontuilla... Päivällä piti kiireimmän kaupalla käydä pikapikaa ostoksilla, että sai häthätää parin ensimmäisen päivän varoiksi kalenterin täytettä... pojalle lätkäkortteja, tytölle Wincx-keräilytarroja. Turhuuksia, mutta ah, niin tervetulleita.
Voi, taalla ollaan jo kauan oltu joulukalenterin pauloissa, aiti siis, lapset ovat enemmankin sekaisin sinterklaasista.
Kummitati ja -serkku laittoivat jo oikein natit joulupukkikalenterit ja neiti sai Finskilt myos kalenterin.
Mutta itse hurahdin lelukalentereihin: pojalle lego ja neidille playmobil. Ei mitaan nameja meidan lapsille! pitaakin laittaa omaan blogiin kuvia. Se playmobil on kylla aivan ihana...
Finskilt = Finskilta, Finnairilta siis ;-/
Meillä on onneksi jotenkin tasaantunut kalenterimeininki niin, että joulusukasta(isosiskon jättimäiseksi vahingossa kutoma sukka)löytyy joku herkku ja kangasluukkukalenterista löytyy runo tai pieni sarjis-strippi, joskus päivän joululaulu.
Lapset itsekin täyttävät sitä kangaskalenteria omilla yllätyksillä, mikä ilahduttaa vanhempia. Olemme tietty kyllä sitten lasten huumorin armoilla. Tänään oli selvästi aineenvaihdunta-huumori pahimmassa kukassaan. Yllärisarjiksessa seikkaili joulukukka ja kaasuvaivainen lehmä. Eh...
Meidan joulusukka on kadonnut!Jaljettomiin!Onneksi avuksi tuli joulukalenterilahetys Suomesta ja sorruin,kun kerran taalta takahikialta loysin, suklaakalenteriin...ensimmaista kertaa.
Nyt on olo, etta millas tasta joulufiilikseen paasee kun ei ole sita sukan tayttamista...pitaakohan ommella uusi?
Ai niin, taalla vaittavat etta joulupukki asuu Turkissa ja toiset urpot sanovat ettei joulupukkia edes ole...Sivistymattomia ovat;).
Mua harmittaa tämänvuotinen kalenterien tulva. Lapsi sai muualta kolme syötävää tarjoavaa kalenteria, ja säälittää oman taskukalenterin varjoon jääminen. Eilen se kuitenkin ripustettiin ja jostain löysin sisälle kimalleliimatuubin. En näet ollut yhtään varautunut joulukalenterin sisälmyksiin. Päänvaivaa siis täälläkin luvassa. Valistin kyllä lasta että tänä vuonna tulee tositosi pieniä juttuja (lähinnä kiiltokuvia), koska on noin monta muutakin luukkua.
Jos olisin kalenteri-iässä niin toivoisin joku aamu löytäväni luukusta uuden, hienon ja kimaltavan hammasharjan!
Mistähän moinen toive pälkähti päähäni :D
Rauhallista Joulunodotusta, Violet - koko perheelle! Ja onnea uuteen työhön! Aion etsiä tuon lehdykän käsiini ja tunnen ensimmäistä kertaa kiinnostusta moista julkaisua kohtaan. Oikeakielisyys ei tosiaan ole vahva piirteeni, vaikka jonkin verran joudun työssäni kirjoittamaan. (Tämä ihan kuiskaten: Äidinkielen opettajat ovat kyllä hieman pelottavia. Näin 37-vuotiaan rönsyilijän mielestä.)
(Tosi outoa, olen jo käynyt yhden viestin tähän viestiin kommentiksi näpyttelemässä ja nyt en löydä sitä mistään. Sama kävi eilisiltaiselle kommentilleni Matroskinin -blogissa. Ehkä se liittyy jotenkin meidän läppärin todella raivostuttavaan näppäimistöön, joka yllättää meidät päivittäin. Mutta siis, jos nämä tekstit olet jo jossain lukenut niin sekään ei olisi ihme.)
Kaunis kalenteri ja jouluvalot! Mutta pöh mitä radio-propagandaa. KAIKKIhan tietävät, että joulupukki asuu Suomessa. Poikasen mukaan tervässä talossa Napapiirillä. Jossa muuten on tuotteistettu aivan uuteen loistoon koko Santa Clausin kohtaaminen. Meinattiin pökertyä miehen kanssa äimistyksestä. Poikanen meinas pökertyä jännityksestä.
Joo, joulukuu tuli äkkiä. Aikataulussa täällä ollaan töitten suhteen, mutta kuitenkin. Meillä niitä romppehia pitäisi olla vielä enemmän ... taidan tyytyä ostamaan neljä suklaakalenteria, en tosiaan huomannut, että nehän piti olla jo ostettuna.
Meillä muuten lapset meinaa, että joulupukki on pappa. Kun se siis ASUU Suomessa.
Lapsillani ei ole lainkaan kalenteria. Mistähän sen taikoisi. Haluaisin itselleni kalenterin, josta tulisi joka päivä pala erilaista juustoa. Olisin taivaassa.
Hei, mä muistan tuon kelenterin vuoden takaa!
Vaikeita kyselet. Minusta tietenkin olisi kivaa jos meidän tytöille kelpaisi erilaiset jutut, mutta pah, helpointa on kun kaikki saavat ihan samanlaiset, olipa kysymys sukista, karkeista tai hiuspinneistä. Että kuinka kasvattaa lapsista persoonia ja omaan makuun luottavia yksilöitä kun itse ovat aina vaatimassa samanlaisuutta?
Pelagia: ajattelen kans että saa siinä hiukan turhuuttakin olla. Sitten laitan sekaan esim. lehtiä tai pieniä kirjoja. Eivät mahdu taskuihin mutta viime vuonna (kun kalenterin tein) keksin että laitan taskuun lapun jossa ohjeet mistä löytyy.
päivi: Mä tuuppaan välillä taskuihin niitä pieniä piparkakun makuisia pyöreitä...mitä ne on..Hollannissa oli aina Sinter Klaasin aikaan ja täältäkin löysin Hemasta. Pojat rakastaa!
Playmobil-kalenterin näin ja on se kiva.
Isoinpapu: aineenvaihduntahuumori...heh heh..te olette hullut, kuten ulukomailla sanottais.
Pikkujutut: meiltä on taas kaikki muut sukat kateissa...Ai pukki Turkissa???
Liivia: niin, menee siitä minusta vähän hohto jos on useampi kalenteri. Toivottavasti sun juttus ei jää ihan varjoon.
Iina: hammaslääkäriliitto suosittaa tuollaista kalenteria!
Epävirallinen: sen verran tarkennan että lehti on Suomen kieltenopettajien liiton, eli vieraista kielistä kyse. Minä rrrrakastan kieliasioita yli rajojen. Tein muinoin graduni (pohjoismainen filologia) liittyen kielenhuoltoon Ruotsissa.
Savu: noita lamppuletkoja on muutama...yhden panin lasipurkkiin ja koristeita sekaan mutta mies alkoi väittää että toosa kuumenee liikaa...ja otti kaikki pois.
Hui kauhia tuota Napapiirijuttua. Pökerryttää.
Sari: joulupukki voisi olla Pappakin!
Matroskin: juustokalenteri! Oiva idea! Täällä Belgiassa voisi olla myös olutkalenteri. Eri maku joka päivälle...köh tota.
Vilijonkka: itse kysyt vaikeita;-)Siis että miten suosia erilaisuutta kun itse vonkuvat "mulle samaa".
Ai muistat tuon kalenterin? kiva.
Tein sen puuskassa jonka sain kun olin käynyt Puhdin blogissa.
Meillä tyydytään vielä kuvakalenteriin (niin ja noihin lahjaksi saatuihin syöntikalentereihin). Yritän tehdä kuvakalenterista (Rudolf Koivun kuvituksella, ihana!) ison jutun ja syöntikalenterin unohtaa. Ehkä ensi vuonna jo meilläkin itsetehty pienin pienin lahjoin. Vielä ei tyttö oikein sitä ymmärrä, innostuu vaan kun koko ajan saa lahjoja. Ja sitten niitä pitäisi saada lisää ja lisää.
Ripustin ensimmäiset jouluvalot tänään, heti tuli hyvä mieli :)
Kaunis kalenteri. Tuollaisen kalenterin minäkin haluaisin. Mua on lapsettanut aina joka joulu niin paljon että itsellänikin on ollut kalenteri. Ikää on reippaasti yli 30. Tänä vuonna tosin unohtu nuo kalenterit täysin. Vielähän sitä kerkiää.
Aivan ihana kalenteri. Ehkä muistan ensi jouluksi tehdä itsekkin tuollaisen.
Onpa loistava taskukalenteri. Ei meillä vaan noin hienoa! Meillä on sellainen kaupasta ostettu minilaatikosto, sekin mummin ideoima. Meillä pojat joutuvat vuorottelemaan, kumpainenkin saa avata laatikon vain joka toinen pv...Oppivathan sitten senkin, ettei aina voi saada kaikkea, ainakaan ihan joka pv. Tämän lisäksi molemmilla on kyllä paperikalenterit.
Inka: se "lisää lisää" -juttu minuakin pelottaa. Siksi pysyn tässä yhdessä kalenterissa nyt.
Tanja: tee itsellesi kalenteri! Juuri sellainen mieluisa, jossa on mieluisia jttuja itsellesi.
Suvi: kiitos! Tein siis viime vuonna. käytin kaikkia vanhoja kankaanpaloja ja numerot painoin kankaalle.
Elisa: kiitos kehuista. Tuollainen oli helppo tehdä kun sai ihan "luvalla" ommella vinoon...
Lähetä kommentti