perjantai 19. joulukuuta 2008

Sijainen


Leipäveitsemme katosi 9.12. Osaan kertoa tämän tarkalleen, sillä leivän leikkaaminen on hankalaa puuhaa kaikilla muilla taloutemme veitsillä. Aikaa on jo kulunut, mutta veitsi pysyy kateissa. Lapset on kuulusteltu, löytöpalkkiokin luvattu, sänkyjen aluset ja salapiilot on tutkittu.

Joudumme nyt turvautumaan sijaiseen, joka on - kuten sijaiset toisinaan ovat - ammattitaidoton ja surkea työssään. Repii leivän ja murustaa.

Alan uskon siihen että joku on pannut leipäveitsen vahingossa roskiin. Muuta en enää keksi. Materiaa vain, voisi joku sanoa. Lempiveitseni, sanon minä. Toiminut hienosti jo vuosia. Sitä paitsi kateissa oleva veitsi nostattaa aika paljon enemmän kylmiä väreitä kuin vaikkapa kadonnut sukka.

PS. Kuin pisteeksi kaiken päälle olen tänään turhaan etsinyt vasaraa....

27 kommenttia:

Epävirallinen mielikuvitusystävä kirjoitti...

Tontut! Niiden tekosia, ihan selkeesti.

Anonyymi kirjoitti...

oli kuitenkin leipäveitsi, ei filerointiveitsi tai lihakirves...

aurinko kirjoitti...

hui! mina kaytan yhta veista kaikkeen. apulainen aivan varmasti ajattelee etta olen kahjo kun aina vaan sen saman kaivan sielta laatikosta jossa on veitsia monta.
suomalainen marttiinin veitsi

violet kirjoitti...

Epävirallinen: voisiko olla..niin tosiaan;-)

Annaliisa: niin...mutta pirun terävä tuokin...ja nyt se vasara vielä1

Aurinko: oon huomannut että mielenterveyteni kannalta on parasta käyttää kuhunkin hommaan sellaista veistä joka ko. hommasta parhaiten selviää. Melkein kaikki nuo ovat Fiskarsin ja hyviä ovatkin. Terotan säännöllisesti, siinä yksi tärkeä juttu.

Maurelita kirjoitti...

Hei, täälläpäin on havaittu leipäveitsi ja vasara hurvittelemassa yhdessä Punaisen Myllyn tienoilla....

=o)

Suvi kirjoitti...

Aika erikoinen hukkaanmenijä. Pikkulusikka meinaa joskun mennä jugurttipurkin mukana kyllä roskiin, mutta leipäveitsi.

Joskus kun jotain oikein etsii, niin ei millään löydä. Sitten kun sitä ei tarvi, se tupsahtaa silmien eteen kuin huomaamatta. Toivotaan että leipäveitselle käy juurinäin.

marika kirjoitti...

tarkastaa pakastin, sieltä meidän keittiön pyyhe löytyi...

Allu kirjoitti...

Onko se oikein Laguiole? Wow! Mutta mistäs sä sen kuvan sitten taioit, jos veitsi on kateissa? (:-

Anonyymi kirjoitti...

Pieni vinkki..

jos leikkaat leipää laatikoston yllä olevalla leikkulaudalla, kannattaisi ehkä katsoa alimman laatikon alle. Itse olen löytänyt tuolta "salapiilosta" vaikka mitä.

Pikkut. ( :

Liivia kirjoitti...

Ymmärrän, että kadonnut veitsi herättää tunteita.
Luen parhaillaan dekkaria...

Mutta oikeasti: tipahtanut jonnekin patterin taakse? Unohtunut terassille kun olette mahdollisesti katkoneet kuusesta turhia oksia?

Vasarat tuppaa taas aina olemaan kadoksissam, ja meillä sentään on kummallekin oma.

violet kirjoitti...

Maurelita; ai ne on SIELLÄ?!!

Suvi: epäilen yhtä pizzalootaa...jonka sisällä se olisi saattanut mennä roskien mukana.

Marika: kiitos vinkistä - mutta ei ollut siellä! Juuri jotain tuollaista epäilen pizzalootan lisäksi.

Allu; eiku kadonnut on Fiskars. Ja tuo sijainen on anopilta saatu feikki...

Anonyymi; sellaista leikkuulautaa ei ole meidän talossa...mutta muuten voisi olla siellä.

violet kirjoitti...

Liivia: kävin jo terassillakin...ja patterinvälit syynätty. Oikea mysteeri. En lue yhtäkään dekkaria ennenkuin selviää.

isoinpapu kirjoitti...

Meillä ne kadonnet ovat perinteisesti kuorimaveitsiä. Kuorimaveitsen sijaiset ovat ihan kamalimmasta päästä.

Kadonnut arkityökalu on kamala, jatkuva riesa. JOulupukki olkoon nyt kuulolla...

pikkujutut kirjoitti...

Dyykkaamaan roskis? Vai onko jo tyhjennetty? Toivottavasti loytyy. Meidan veitsi teki samanlaisen katoamistempun aikoinaan ja sille tielleen jai. Toivottavasti omasi loytyy.

Minulta hajosi sopivasti kuorintalaite, se ainoa, jolla vasenkatisena saan nopeasti ja napparasti kuoret pois kaikista.Joulun ruokalista uhkaa nyt muuttua ratkaisevasti..kopiokuorintalaitteet kun eivat toimi.

pikkujutut kirjoitti...

Ankkoja tippuu suusta sen minka kerkeaa...siis nyt vasta hoksasin tuon paivamaaran 9.12. Ehkapa ne roskikset on todellakin jo tyhjennetty..:)

Riikka kirjoitti...

Aika hyytävä tuo kuvakin sinun blogissasi. En ole tottunut näkemään tuollaista Piilomajassa;) Oletko katsonut hellan takaa? Keittiökaappien välistä?

Meillä oli kerran kolme viikkoa television kaukosäädin hukassa kuin maan nielemänä, kunnes jotenkin ihmeen kaupalla se löytyi patterin takaa.

MaaMaa kirjoitti...

Varmaan jos on noin tyystin kadonnut, niin on mennyt roskiin. Harmin paikka kun oli niin hyva! huonot ei ikina katoa...

Ma olen kerran etsinyt kuumeisesti aamulla toista sukkaa; en voinut kasittaa kuinka se oli vaatepinosta kadonnut yon aikana kun toinen sukka oli siina ollut. Pitkan ihmettelyn ja huonekalujen & lakanoiden siirtely jalkeen yhtakkia huomasin, etta mulla on 2 sukkaa vasemmassa jalassa... :D

Sooloilija kirjoitti...

On käsittämätöntä, että joskus jotkut esineet vain katoavat.
Meillä kissa jäi yhtenä yönä ilman ruokaa kun meiltä löytyi vain purkki tonnikalaa, muttei purkinavaajaa!! Sitä etsitiin ihan tosissaan, mutta ei, se pysyi poissa. Heti aamusta piti lähteä kauppaan ostamaan uutta avaajaa.

violet kirjoitti...

Isoinpapu; minen käytä kuorimaveistä koskaan. Siinä kohtaa on poikkeus tuohon että eri veitset eri tarkoituksiin. Mua ei siis haittaisi jos meidän kuorimaveitselle tapahtuisi jotakin...

Pikkujutut: juu, luojan kiitos roskat on viety kadulta jo tuon jälkeen;-)

Riikka: hassua ehkä mutta meillä ei ole paikkoja kuten "hellan takana" tai "keittiökaappien välissä"...muuten veitsi luuraisi ehkä juuri siellä.

Maamaa; toivottavasti roskakuski ei ole saanut veistä käteensä pussin läpi!!!

Sooloilija; itse kerran vastaavassa purkinavaajattomassa tilanteessa turvauduin vasaraan ja tylppäpäiseen ruuvimeisseliin..tai siis litteään..no semmoseen.

Riitta kirjoitti...

Taitaa olla tontut asialla, sellainen on mysteeri!
Meillä etsitään kuorimaveistä maanantaista lähtien..itku on ja hammasten kiristys sillä se oli maailman paras porkkananrapsutusveitsi (vaikkei ollut edes Fiskars..)!

Annika kirjoitti...

Minä puolestani olen ihan höperö, jos vaikka lapsen lapanen häviää jonnekin kauppareissulla. Alan murehtia ja surra, että "siellä se lapanen yksinään kylmässä maailmassa...". Ihan niin kuin ei koskaan olisi isompiakin murheita maailmassa!
Noh, oudoin katoaminen oli se, kun löysin pankkikorttini pakastimesta.

violet kirjoitti...

Riitta: toivotan löytymystä sinnekin!

VAahteramäen lapset: heh heh..luottokortti jäissä..olisko se sitten sitä velkojen jäädyttämistä mistä välillä kuulee?

Annika kirjoitti...

Joo, luotot (syvä)jäädytetty :))
Mutta kortti toimii kuin priima, vaikka ensimmäisen käyttökerran aikana sanoinkin myyjälle, että "jos ei toimi, syytä Elektro heliosta" :D

leena kirjoitti...

Voi, huono veitsi on inhottava, toivottavasti leipäveitsi löytyy!

Meillä tavarat katoilevat silloin kun siivoan.

Puisto kirjoitti...

Tuossa saattaa olla menossa myös se esineiden piiloutumistemppu, mistä olet joskus aikaisemmin kirjoittanut.
Nauraa hihittävät jossain verhon takana etsivää emäntää.

Toisaalta roskiin pitsakäärön mukana varmaankin on se todennäköisin ja harmittavin vaihtoehto.

Punamulta kirjoitti...

Kadonneesta veitsestä saattaisi tulla hyvä dekkari :). Joten jos nyt sitten kirjoitat yhden dekkarin kun lupasit ettet lue niitä ennen kuin veitsi löytyy...

AnniKainen kirjoitti...

Hitsi, oispa kiva olla mukana teidän balalaikkabileissä :)