- kuljin kaupungilla kameran kanssa monta ihanaa tuntia
- kiertelin divareissa ja vanhan tavaran liikkeissä
- rakentelin kotiin jouluvirityksiä
- raivasin yhteen huoneeseen nukkumasopen tänään saapuvalle vieraalle
- seisoin yksin terassilla ja tunsin auringon lämmittävän
- kuulin lintujen laulavan!
- kudoin uudet ranteenlämmittimet
- sain valmiiksi ystävän kaulurin
- sain valmiiksi taulun
- aloitin oikein mielenkiintoisen kirjan
- join monta kannullista vihreä tee-inkivääri-sitruuna-hunaja -sekoitusta
(ja taisin välttää taudin).
9 kommenttia:
Teillä on kauniin harmaa joulu.
Ja kaikkea kivaa tuossa listallasi, samoja asioita minäkin täällä. Divareihin en kyllä ehdi. Pysyttelen kotosalla.
oi, unelma viikonloppu ja kauniin taulun teitkin!
Kuulostaapa seesteiseltä. Mä en ole ainakaan kuukauteen lukenut mitään kirjaa ja se harmittaa. Ei vaan ehdi kaikkea. No, kaikelle on aikansa. Kiitos taas kauniista kuvista.
Liivia: se persialainen prinssa -kuusi on tossa olohuoneen viereisessä huoneessa...olen iloinen että on sitten joku tila missä ei ole värejä. Siinä nojatuolissani mää kuitenkin istuksin ikkunan ääressä aika paljon.
Outi: viikonloppu tuntui hyvältä kyllä. Kiitos kehuista.
Papi: joo, jotkut viikonloput menee ohi tosta vaan ja sitten jotkut tuntuvat kestävän viikon - sillain hyvässä mielessä - ja tämä oli sellainen. Oli ihanaa kun ehti jopa tylsistyä.
Ihana viikonloppu! Vastaavaa omalle kohdalle toivoen ja odotellen...Ihania kuvia.
Voih, unelmien päivä!
Kuulostaa ihanalta päivältä...
Olet ollut aika aikaan saava, ja ilmeisesti ilman suurta koohotusta tms. kuitenkaan.
Hatunnosto.
Minäkin ihastelen harmaan sävyjä, tunnelmaista. Oma kotini on tälläinen värien sillisalaatti, välillä vähän kauhistuttaa, mutta kaipa tämä kuvastaa minua. Kaaos. Huokaus...
Huokaus...
Viittaus persialaiseen prinsessaan kirvoitti muuten aikamoiset hymyt, olet mainio!
Mukavaa viikonalkua!
Mahtavan kuuloinen viikonloppu! Minä vain nukuin viikonloppuna (siis päivät ja valvoin vauvan kanssa yöt).
Tuleekohan sieltä nyt kummityttö kylään :) Olisipa minullakin kummityttö! No, kummipoika sentään on, vaikka harvoin nähdään kun Ruotsissa asuu.
Kuvasi olivat taas kerran ilo silmälle!
Lähetä kommentti