maanantai 16. helmikuuta 2009

Kun osais edes kipee olla!





Eilen tuli kutsumaton vieras: mahatauti.
Ihan henkilökohtaisesti halusi juuri minut tavata ja on sitä mallia missä potilas istuu vessanpöntöllä pesuvati sylissä.
Vaan mitäs tässä. Onhan tässä aikaa oksennella ja ripuloida.
Lapsillakin talviloma eikä matkalle lähdetä ennen kuin loppuviikosta.
(Kuivakkaa, ironiasta kielivää naurua....)

Mutta kun en osaa olla kipeä - vaikkei sen niin vaikeaa luulisi olevan. Senkun makaisi vaan ja pompottaisi toisia. Kovin on vaikeaa se. Pitää alkaa tutkia avaimenperiään sillä silmällä että kevään kunniaksi haluaisi tehdä uuden, ja pitää valokuvata räsymattoa Juuri Nyt.

Esikoinen piirtää minulle taloja. Toinen nostaa nostokurjella pastakoneella tekemäänsä paperipastaa leikkikattilaan leikisti kiehumaan.
Ja lattiaan kuluu kohta ura reitille sohva-vessa, meno-paluu.

25 kommenttia:

marika kirjoitti...

Pikaista paranemista!

Hus, hus "kutsumaton vieras" ovesta ulos :)
Parsakaaliohje oli hyvä! (ruoka jutut ei varmaan mahatautista NYT kiinosta :)

marika kirjoitti...

Ups - ihania harmaan sävyjä, piti lisätä!

Linnea kirjoitti...

Toivottavasti kutsumaton vieras ei jää perheen pariin pitkäksi aikaa ja pilaa kaikkia lomasuunnitelmia.
Paranemisia!

isoinpapu kirjoitti...

HUh, yök, koita kestää.

Matto on muuten hieno. Eikös se matto vessaan ollut tulossa? Voit siis hoitaa kaksi hommaa yhdellä kertaa: kuvaamisen ja ykäämisen!

Vilijonkka kirjoitti...

No sun luonteella ei jäädä sänkyyn voipertamaan. Toivottavasti ei ole tarttuvaa sorttia tuo tauti, jotta pääsette matkaan.

Pikaista paranemista, oksenna tauti pois vaan!

MaaMaa kirjoitti...

Voi ei! Mahatauti on inhottavin tauti mitä tiedän! Toivottavasti paranet pian.

Punamulta kirjoitti...

Joo, sinä ehdit parantua hyvin tuosta taudista, mutta entäs muut perheenjäsenet? Toivottavasti eivät saa sitä ollenkaan.

Matto on hyvän näköinen!!! Että kiitos vaan kuvasta :)))

Et taida olla tarpeeksi kipeä kun kuvailet ja suunnittelet kaikenlaista...:)

Tanja kirjoitti...

Toivu nopsaan! Minä olen samanlainen sairaana, viimeiseen asti puuhailemassa jotain olennaista :) En millään malta vain makoilla rauhassa. Vaikka muutoin kyllä maltankin.

violet kirjoitti...

Marika: no ei, nyt ei ruokaa kannata kuin korkeintaan ajatella...

Linnea: pienemmällä oli lievä versio tästä loppuviikosta, toivon että tämä jää tähän!

Isoinpapu: kyl, kyl, tehokkuutta tautiin, sano:-)

Vilijonkka: niin, harvoin maltan maata eikä se nytkään ole kiinnostavaa kun sitten voi olla mahdollista ettei ehdi vessaan! No, lojun mä ossa soffassa sillain puoliraatona.

Maamaa: kilpailee ainakin Kârkipaikasta, se on varma

Punamulta: yritän parhaani mukaan olla kuin tautia ei olisikaan. Eilinen oli paha ja yö, mutta tuntuu nyt väistyvän.

violet kirjoitti...

Tanja: no kyl määkin MUUTEN!

Liivia kirjoitti...

Diggaan kovasti poikiesi puuhista.

Ja tuo matto on tosi kiva, ja jo noin pitkällä!

Rouva Nordman kirjoitti...

Hieno talo-piirustus, tosi taitavaa!

Onpas ärsyttävää tuollainen sairastelu. Ironian ymmärsin jo ennen ironista kuivakkaa naurua :)

Minä olen myös huono sairastamaan. Nytkin on selkä siinä kunnossa, että hyvä jos kävelemään pääsee, joten tietysti juuri nyt pitäisi siivota! (Muuten se ei kyllä kiinnosta.)

Toivottavasti paranet pian, onneksi kuvaamasi tauti menee yleensä nopeasti ohi.

Riitta kirjoitti...

Voi ei, taisi tauti tarttua sinne minun blogin kautta! Täällä ollaan myös nimittäin vietetty paljon aikaa vessassa viime päivinä.. Pikaista paranemista!

himalainen kirjoitti...

Kaikkea ihanaa tässä... paitsi tuo tauti. Kurjuus, hyvässä muistissa mullakin nuo kutsumattomat vieraat.

Mutta matto, se on kaunis :) Hurraa matoille! Ja avaimenperille! Tuollaisen haluan myös...

Allu kirjoitti...

Suolatikkuja ja cocacolaa sanoo saksalainen lastenlääkäri ja eiköhän se päde aikuisiinkin.

Marja kirjoitti...

Hienoja taloja lapsi piirtää!

Riikka kirjoitti...

Samaa olen minäkin täällä potenut, hieman lievempänä versiona vaan! Mutta ihan veteläksi vetää. Ällöttävää. Tuntuu että kyljet on jo ihan kipeet makoilusta ja päätä särkee raittiin ilman puutteesta. Kyllä varmasti paranet reissuun mennessä.

emma kirjoitti...

Tuo sun avaimenperä on hieno!
Paranemista.

Anonyymi kirjoitti...

Kiva matto!
ja kiva blogi:)
t maarit

Merruli kirjoitti...

JOko minä tai blogger sekoilee ja komenttini katosi taivaan tuuliin.

No, joka tapauksessa yritin sanoa, että toivottavasti olo jo helpottaa ja muu osa perheestä säästyy taudilta.

Avaimenperä ja matto ovat kovin kauniit ja postauksen sävyt kohdallaan eli vatsatauti ei ainakaan visuaaliseen silmääsi ole vaikuttanut.

Matroskin kirjoitti...

Kipeenähän juuri kannattaa unelmoida ja suunnitella. Vaikkapa avaimenperää. Parane!

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti jo alkaa helpottaa! Kipeenä pitää syödä ja juoda sitä mitä tekee mieli - tai olla syömättä jos ei tee, sanoi Hilja-mummi.
Mutta niinhän sää taidat tehdä terveenäkin.

Luin nyt vasta tuon postauksen missä mietit mihin käikki käsintekeleet sitten joskus joutuvat, hahhaa! Voi miniäparkoja...
Mulla on vähän samantyyppinen ajatus, paitsi että nykyään jätän tekemättä ja aloittamatta kun mietin jo valmiiksi että mihin ihmeeseen SEN sitten varastoi ja sulloo. Vähänkö surullista!!

mizyéna kirjoitti...

Toivottavasti olosi on tänään jo parempi :)

violet kirjoitti...

Liivia: pojat olivat suorastaan armollisia eilen minua kohtaan.Eiväþ edes kinastelleet. Huomasivat varmaan että todella tarvitsen nyt lepoa. Tykkään ihan hirmusti noista talopiirustuksta. Oli tehnyt koulun piirustuskerhossa jotakin tuon tapaista ja nyt tekee kotona taloja vaikka kuinka.
Matto tuli valmiiksi ja on se kiva. Aika pieni, mutta kiva.

Katilein: kerron pojalle, hän ilahtuu!

Riitta: sielläkin....voi hitot.
Paranemista.

Himalainen: niin, hurraa kaikelle muulle melkein paitsi vatsataudille.

Allu: ihan hyvin voi päteä. Mulla meni eilinen kivennäisvedellä, riisillä ja suolakurkuilla.

Ilona: minustakin! Olen ylpeä.

Riikka: joo, mä en kans enää tiedä onko tämä karmea päänsärky taudista vai sisälläolosta vaan.

Emma:kiitos, kiitos!

Maarit: ;-)

Merruli: ei vielä, mutta kohta alan nähdä varmaan pilkkuja kun on niin heikko olo. Silmissä sumenee.

Matroskin: no tuollain minäkin sen olen ajatellut.

Maare: Hilja-mummis oli oikeessa!

Mizyéna: parempi, k iitos, muttei hyvä.

outi kirjoitti...

huh, kuulostaa hurjalta..
piti vaan huikata että tuo talo-piirustus on todella hieno!