Tässä näkyy majapaikkamme. Kaksi kerrosta ja sängyt kuudelle ( meitä oli seitsemän mutta se ei ollut ongelma).
Jostakin nuo hemmetin valkoiset muovituolit näkyvät löytävän paikkansa kaikkialle...
Jostakin nuo hemmetin valkoiset muovituolit näkyvät löytävän paikkansa kaikkialle...
Jääkaappi täyttyy seitsemän ihmisen ruuista. Onneksi oli ikkunalauta.
Mökkiä kiersi leveä terassi.
Tykkäsin lähteä yksin aikaisin aamulla kurkkimaan lähinurkkia. 50 metrin päässä mökistä oli pieni kappeli.
Majoitus oli tarkoitukseen aivan kelvollinen. Mukaan ottamani lämminilmapuhallin oli välttämätön vaatteiden kuivatukseen päivittäin, joskun montakin kertaa päivässä. Suihkuun ja vessan oli toki usein jonoa, mutta yllättävän sopuisasti me 7 mahduimme elämään. Kallistuimme nukkumaan melkein joka ilta jo yhdeksän, kymmenen aikaan. Minä heräsin yhtä aamua lukuunottamatta mukavasti kirkonkellojen sointiin. Söin rauhallisen aamiaisen ja ehdin usein uloskin ennen kuin muut olivat edes hereillä.
Mökin ulkopuolella oli suuria kinoksia ja kivoja pulkkamäkipaikkoja lapsille. Pienimmäinen kertoi nähneensä susien jälkiä - mutta hän onkin kova poika keksimään. Päivittäisenä vieraana meillä kävi pihassa yksi koira ja kaksi kissaa.
Mökin ulkopuolella oli suuria kinoksia ja kivoja pulkkamäkipaikkoja lapsille. Pienimmäinen kertoi nähneensä susien jälkiä - mutta hän onkin kova poika keksimään. Päivittäisenä vieraana meillä kävi pihassa yksi koira ja kaksi kissaa.
28 kommenttia:
Oi idylliä, ihanaa! Ikkunasta upeat maisemat ja tuo kappeli!! Kävitkö sisällä?
Ihania maisemia! Teillä on ollut kerrassaan upea loma. Minäkin rakastan Alppeja, oma vakiolomanviettopaikkani on pienen pieni kylä Hautes-Alpesin departementin pohjoisosassa. Savoieen asti en ole vielä koskaan päässyt. Itse tosin en laskettele, vaan tyydyn ihailemaan näkymiä.
Olen lukenut blogiasi jo pitkään, mutta vasta nyt sain aikaiseksi kommentoida. Couragea lomalta paluuseen! Se on aina yhtä tylsää, mutta jäljellä ovat sentään muistot, upeat kuvat ja toki myös mahdollisuus lähteä takaisin.
Onpas jylhät maisemat!
Lisäsin uuteen blogiini linkin tänne, toivottavasti passaa.
Mahtavat maisemat, tosiaan! Ei tartte telkkaria kun on tuollainen ruutu ympäröivään luonnon kauneuteen!
Omat retkesi aamuisin lähiympäristössä kuullostaa luxukselle! :)
Varsinainen piilomaja :) Todella kaunis kappeli. Minuakin kiinnostaisi nähdä sisälle...
Hieno loma teillä, mikään ei voita alppien taivasta sinisyydessään.
Mäkin olen allerginen noille valkoisille tuoleille, siitä on tullut oikein mania ja kyttään aina vaan, että onkos jossain valkoisia muovituoleja. Oliskohan siihen terapiaa olemassa?
oi, ihastuttavalta kuulostaa! Ja kaunista on kun muitakin kuvia kattelin.
Mä vieläkin nauran itekseni kun pakki keksii noita omia juttujaan :D se on niin sulosta
Ajattelinkin kuinkahan isossa möksässä asuitte. Kun näyttäisi sopu säilyneen ja unet maittaneen, niin hyvältä vaikuttaa.
Eikä siellä mökissä varmaan edes paljoa muuta aikaa vietetä kuin se nukkuminen. Järkyttävät naulakot kuitenkin..
Oho, tännehän on päsähtänyt kuvia!
Kivaa että reissunne oli hyvä ja laskettelu oli hauskaa.. luulen että mulle olisi voinut käydä samoin, omasta laskemisesta myös aikaa, kait jotain 15 vuotta. Mutta yleensä nuo taidot ei mihinkään katoa..
Heh, kestääkös muovituolit tuollaisissa olosuhteissa? Aurinkoa ja pakkastakin välillä... Tylsät on tosiaan.
Onko kyseessä luhtiaitan tyylinen mökki? Aika rankat naulakot teillä siellä oli...
Hieno kappeli muuten. Pääsitkö sisään myös? (Minua kiinnostaa aina myös se sisäpuoli)
En hetkeäkään epäillyt lämminilmapuhaltimen käytännöllisyyttä tuollaisissa olosuhteissa. Voisitko joskus laittaa siitäkin kuvan? (Tai ehkä on jo ollutkin...?)
Maito pullossa näytti aikas mukavalta...vaihtelu virkistäisi täälläkin, vaikkei se niin ekologista ehkä olekaan...
Kiitos kuvista. Ihanan valkoinen lumi ja kirkas sininen taivas. Nautintoa silmille.
Laskettelu on ihanaa, varsinkin kun satsaa itse laskemiseen, ei naytilla olemiseeen.
Mukavaa arkea!
Oli sitten kuvistakin päätellen onnistunut loma. Huikeita maisemia!
Muovituolien invaasiota ihmettelen minäkin, mutta siihen taitaa olla vain pakko sopeutua ;D
Alpeilla on mielettömän kaunista. Todella idyllinen ja söpö pikku mökki teillä. Parasta on kauniit ilmat- itse kolme vuotta sitten olin Alpeilla, ja satoi koko ajan lunta aivan hulluna- viimeisenä päivänä näimme vihdoin huippuja ja enemmän kuin muutaman metrin eteemme...
Ihania kuvia olet muistoiksi matkalta ottanut ja tässä katsellessa alkaa tuntua siltä, että ehkä tuotakin joskus pitäisi kokeilla, vaikka vaan siksi että tulisi lähdettyä noidin maisemiin:)
Voi ihanuutta! Tuommosen reissun muistelolla elelee kyllä jonkun aikaa. Itse en ole talvella käynyt alpeilla mutta kesällä kylläkin ja sekin oli upeeta. Jaksoin ihmetellä, että ne maisemat oli todellisia eikä vain postikortteihin väritettyjä!
Kirsikka
Olen ollut alppimaisemissa kahtena kesänä (Tirolin käkiä ja alppilehmien kellojen kalkatusta kuuntelemassa).
Nyt kyllä syytän näitä kuvia pakkomielteen vahvistamisesta ;)
Haluan noihin maisemiin lumiaikaan!
Kuten kirjoitit aiemmassa postauksessa, se ilman raikkaus on uskomatonta.
Puhdistaa jotenkin mielenkin.
-talvihalla
Oi vau, millaiset maisemat ja säät teillä ovat olleet!
Minä jäin tuijottamaan tuota kappelia. Se on niin kiehtova. Yleensäkin viehätyn kirkoista ja kappeleista.
Aivan MAHTAVA reportaasi! Kyl määkin olisin tuolla tykännyt!
Oih, ihania maisemia, ihania kuvia!! En meinannut uskoa, kun luin, että paikka on Les Houches. Meidän pesue suuntaa nimittäin sinne parin viikon päästä! Vaikuttaa todella viehättävältä paikalta. Saanko kysyä käytännön kysymyksen.? Jos olitte autolla matkassa, niin oliko autoroutella lunta? Entä loppuosuuden pienemmällä tiellä? Pärjäsittekö kesärenkailla (+mahdollisesti ketjuilla)? Meillä hieman tätä rengasasiaa pohdittu, kun ei täällä Pariisin alueella ole tarvinnut vaihtaa talvirenkaisiin. Kiitos etukäteen vastauksestasi!
Mahtavat maisemat,hiljaisuuden voi kuulla kuvista.Loma oli varmasti virkistävä!Ja kannatti varautua puhaltimellakin..
Mahtavia maisemia ja tuntuu olleen hyvä reissu. Majapaikkakin näyttää mukavan kotoisalta. Kiitos hetken minilomasta
Onpa mahtavia kuvia! Paitsi tuo naulakko. Huh huh! Kyllä mä mieluummin sorkat näkisin eläimen jalassa. Mutta tietty on hienoa, että jos eläin tapetaan, niin sitten se käytetään täysin hyödyksi...
Sooloilija: kiersin kappelin ympäri mutta molemmat kaksi ovea olivat kiinni.
Fifi: Couragea kyllä tarvitaankin...
Koti tuntuu ihan hemmetin tyhmältä juuri nyt. Kiva että tulit kommentoimaan. Muistan nähneeni kommenttejasi ainakin Maurelitan luona, muistaakseni.
Maija: Totta kai passaa!
Maamaa: mökissä oli pikkunen telkkari mutta eipä se juuri ketään kiinnostanut.
Minä olen erikoistunut yksinäisiin aamuretkiin. tykkään ottaa päivän vastaan rauhassa ja hiljaisesti. Mikä sen parempaa jos vielä voi kävellä uudessa ympäristössä kuvia napsien.
Peanut: joo, oikein PiilomajaII tuo mökki;-)
Allu; tuoliterapia on kohta tarpeen kun ne valtaa kaikki paikat.
Penny: oi kun kiva sinustakin kuulla!! Joo, Pakki on oikea juksaajien kuningas. Hän näki myös "Alienin verta" (=autosta valunutta öljyä)
Papi; naulakot herätti vuoroin kauhua ja huvitusta;-)
Sopu säilyi vaikka kamat olivatkin aika tavalla kateissa alusta loppuun. Paikka oli silti aivan riittävä lepoon ja ruuanlaittoon - niin ja suihkuun.
Merja; ei ne onneksi katoa. Rohkeus voi kadota mutta olen hiukan hurjapää ja tyhmänrohkeakin.
Punamulta: valitettavasti tuollaiset tuolit taitavat kestää vaikka ydinsotaa.
Kappeli oli siis kiinni kuten jo kerroin, lämminilmapuhaltimesta ei kandee kai kuvaa erikseen panna, semmonen pieni toosa, maitopullot ovat muovia ja kierrätykseen sekin menee. Tiedä häntä ekologisuudesta mutta ilahdun aina asioista jotka eivät näytä samalle joka paikassa.
Pikkujutut: Mulle oli itsestään selvää että omalla kohdallani en satsaa yhtään siihen miltä näytän ja tällä tavoin säästyi aika kasa rahaakin.
Suuri oivallus oli itselleni se, että jos niitä chanel-laskettelijoita näkyiskin niin eihän se MUA haittaa, eikä ole minulta pois.
Vaan eipä tuolla ollutkaan mitään järin ärsyttävää näytillä. Toki muutama turkkinainen hissien lähtöpaikassa seisomassa lastaan odottaen mutta siinä kaikki.
Sen sijaan ihanan paljon oli kaikkea tosi kekseliästä, rentoa, hippimäistä jne. pukeutumisessa monella.
Helinä; aina ajattelen että jos mulla olisi paikka jota vuokraisin muille niin en takuulla laittaisi noita muovijuttuja...mutta kai se nsitten on kätevät ja halvat. Ennen kaikkea.
Sonja; joo, tuotahan se olisi myös voinut olla. Siksi olen oikein ekstrailoinen että meni näin hyvin säänkin puolesta.
Inkivääri: ja kun siellä voi tehdä niin paljon muutakin kuin lasketella....matkaan vaan!
Kirsikka; kesällä on tietty erilaista mutta ei häpeä ollenkaan talvimaisemalle. Vuoristo on kuin meri. Eri päivinäkin kuin eri.
Talvihalla: onnittelut sitten vaan pakkomielteen saamisesta;-)
Niillä on tapana tulla toteen joskus.
Katilein: niin minäkin. Siis viehätyn.
Liivia:Ai kun hauskaa sinustakin kuulla!
Niin joo, uskon että olisit tykännyt. Se lumikenkäkävelykin oli niin kivaa. Ja auringossa istuminen ja eväiden syöminen...
Margarita: no kappas!
MEillä oli kesärenkaat kuten varmaan 98 prosentilla muillakin.
Tiet olivat aivan kuivat ja puhtaat alusta loppuun saakka lukuunottamatta yhtä päivää, jolloin satoi aivan valtavasti lunta. Silloin laitoimme lumiketjut kun emme päässeet edes talon edestä liikkeelle ilman.
Säästä ei tietysti tiedä mutta kauhean hyvin tiet pysyvät vapaina jos on vaan lämpöasteita kuten meillä oli> Ja lumiaurat tekee kovasti töitä teillä.
Ketjut mukaan kuitenkin ehdottomasti!
Rimpsukaisa: olin varautunut siihen että koko ajan olisi joku ihan vieressä ja pelkkiä jonoja jne. Kun se ei ollutkaan sitä niin olin vielä enemmän superiloinen.
Sigrun: ei kestä! mieluusti jakaa muillekin jotakin kivaa kokemaansa.
Marguetta: juu, sa muuta.
Panin tuohon ihan piruuttani;-)
Ist aber schön. Todella virkistävän näköiset maisemat ja mutteripannu hellalla. En ole ikinä ollut laskettelulomalla Suomen rajojen ulkopuolella,ja edelliset laskettelut taitavat sijoittua 80-luvun loppupuolelle. Alkaa pikkuhiljaa tulla painetta paneutua laskettelun saloihin uudelleen. Miten poikanne pärjäsivät, oliko heillä eka kerta rinteessä?
Aivan ihastuttavaa!
Naita sinun ihania lomakuviasi katsellessa jotenkin oudosti palaan ensimmaiseen kauteeni Alpeilla, hymyilyttaa ja ahdistaa samanaikaisesti. Vuorten kauneus on kylla jotain uskomatonta -ihmismassat taas puistattaa. Pikkukeskukset ovat kylla ihania, Chamonix juuri on jotain ihan muuta, lahes kaupunki, se oli meilta tunnin ajon paassa.
Ihana pikku-chalet! Tosin siitakin henkilokohtaisetn kokemuksien takia saan melkeinpa vilunvaristyksia, nain jalkikateen ei ole yhtaan ikava niita talvikuukausia kun neljan sankypaikan kohtuu-alkeellisessa mokissa meita oli vakiona se kymmenen. Tata muistoa ei ole aika kullannut, lahinna toisinpain, silloin elin vain sekunnissa ja elama hymyili ja nyt ei kylla yhtaan harmita kun ei ole ihmisia keittionlattialla nukkumassa.
Naulakoista samaa mielta kuin muutkin, kaameat!
Epävirallinen: älä turhia paineita ota kuitenkaan;-)
Junika: olet oikeassa. Sitä se oli.
Martta; niin, meillähän oli aivan luksus tilat kun kaikilla oli sänkykin alla ja oltiin vain viikko. Sellaisen ajan menee vaikka päällään, kyllä se niin on.
tajuan täysin tuon mitä kirjoitit ahdistuksesta aiheen suhteen.
Onhan hirveet naulakot - ennemmin ottasin ne muovituolitkin ;D
Kiitos ihanista tunnelmapaloista - olispa ihana päästä tuonne jonnekin :)
Lähetä kommentti