perjantai 21. elokuuta 2009
Jihuu
Kun ensimmäinen jyräys kuului huusi joku viereisen tontin venäläisistä työmiehistä jihuu.
Mekin huusimme ja juoksentelimme sinne tänne sulkemassa ikkunoita ja ovia, kuivaamassa lattioita sieltä mihin emme ehtineet ajoissa sulkemaan ja sitten vain istuimme sohvassa ja hoimme ihanaa.
11 vuotta vanhan ikeanojatuolin päällys on taas kerran pesty. Vain oikean käsinojan kangas on kulunut puhki, muuten ei voi moittia. Jääköön vieläkin.
Illalla haemme äitini lentokentältä. Jihuu sillekin! Hänelle on paljon lepakkojuttuja kerrottavana. Nyt lepakot ovat kasvaneet jo nääääin isoiksi, sanoi pienempi, eivätkä pienet kätensä tahdo riittää niiden valtavuutta kuvaamaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
15 kommenttia:
tuli mieleen syksy kuvistasi..
Jihuu, huusin minäkin kun heräsin Nizzan kerrostaloasunnossa katsomaan yöllä ukkosta. Täällä menisin mieluiten piipittäen sängyn alle. Ukkonen on hienoa paikassa, missä ei pelota. Puutaloissa minua pelottaa aina. Moni muukin, joka on sanonut ukkosenpeloille pyh, onkin ollut toista mieltä sattuessaan meille ukkosella.
Voi kuinka kivaa että äitisi nyt tulee! Mukavia hetkiä!
Nauttikaa sateen jälkeisestä raikkaudesta! Ukkonen ja sade taisivat jäädä rajan sille puolelle. Meillä kyllä tuuli ja synkkiä pilviäkin saatiin, muttei tipan tippaa satanut. Nyt on viileämpää, mutta luonto parka on yhä kuiva.
Ukkonen on ihanaa, vaikka mua se vähän myös pelottaa. Mutta se on sellasta hassua "kivaa" pelotusta (paitsi yöllä jos on yksin).
Muistan, että äidin kanssa ei kyllä pelottanut! Oli kivaa laskea kuinka kaukana ukkonen on ja kunnella huimia jyrinöitä. Harmitti vaan, että mökillä kotitekoiset viilit meni ukkosella aina pilalle kun vettyivät :(
Viettäkää kiva viikonloppu, ihanaa että saatte äitisi kylään myös!
Ne pikkulepakoiden kasvamista on varmaan kiva seurata - vaikka neki voi sillälailla kivasti vähän pelottaakin :)
Jihuu, tekee munkin mieli huutaa, meillä on lämmin!!!
Sisiliassa viime syksynä oli upea ukkonen, muistan, sellaisia ei ole täällä.
Äidin tulo tuntuu kivalta, voin kuvitella, kaikkea kivaa varmaankin yhdessä. Näytettävänä lepakot ja muut. Ja taidat saada kirjojakin.... :) Kivaa viikonloppua.
Täällä ripsutti pikkusen vettä, mutta ukkosesta ei ollut tietoakaan. Pitää siirtää kohta kalat polskimaan kylpyammeeseen?
On kyllä taivahan tosi, ettei mikään ole niin mahtavaa kuin kunnon ukkosjyrinä hellejakson päätteeksi.
Tuo poikasi ravun hautaaminen oli niiiin hellyyttävä ja myös nuo lepakkojuttunsa :) Lepakot onkin erittäin mielenkiintoisia otuksia ja nahkasiipien havina kuulostaa niin kovin erilaiselta kuin linnunsiipien.
Äitivierailut on kivoja, toivottelen hyviä hetkiä teille sinne. Jihuu!
Vielä piti sanomani, että tuo edellisen postauksesi ruoka on niin herkullisen oloista ja kaiken kruunaa poikasi ja keltainen escortti, ihan hykerryttävä sisustuselementti :)
Ukkonen on kuin huokaus, vihdoinkin ilmaa hengittää ja painostus katoaa. Moneen vuoteen en ole sattunut kunnon ukonilmaan. Se on aika jännää kun luonto ottaa vallan.
Hei! Olen alkanut seuraavan blogiasi.
Sade oli varmasti tervetullut!
T. Desiree
Jihuu! Ihana rannerengas!
Jii-haa, hienoja odotushetkiä tässä. :)
Onko yläkuvassa lepakko? Ensimmäisen kerran tunnustan, nyt ja aika monelle samalla kerralla, että pidän tosi paljon lepakoista. Ihailen `lepakkobiologeja´. Kaikki tieto niistä on OIKEASTI mielenkiintoista. Terveisiä pienelle biologille. Kiva, kun äitisi viipyy teillä, ettei vain piipahda pikaisesti. Iloisia perhehetkiä teille jokaiselle erikseen.
ronja; liekö tuo ihme, kohtahan se jo...
Liivia; ihan totta ettei ukkonen ole ollenkaan sama eri paikoissa.
Margarita; nautittiin, kyllä. Ei sitä vaan kauhean kauan kestä. Vesiannos teki kuitenkin selvästi terää niin luonnolle kuin ihmisille.
Maamaa; viilihomman muistan minäkin!
Himalainen; voi sain kirjoja, olen tosi iloinen. Muutenkin on niin kiva kun on vaihtelua.
Suklaasydän; tai kanna niille ämpärille hanasta vettä...(???)
Ppi; nahkasiipien soundi;-)
Niin ja escortti on tulevaisuuden decoa...ellei sitten lada;-)
Neitinimetön; siitä minäkin ukkosessa pidän että se on yksi osoitus ihmiselle että aivan sama mitä teet, luonto määrää kuitenkin lopulta.
Desiree; seuraa pois! Juu, sade tuli suurena helpotuksena.
Katilein; viime kesän tekeleitä. Helmiä kuminauhassa.
Syysleimu; kiitos vaan!
Brita; ei ole kuvaan päässyt lepakko. Siinä on meidän ikkunalauta jossa on halkeama tai tuommonen kolo..se tummempi kohta.
Niin, äiti viipyy hiukan yli kaksi viikkoa kun olisi vähän tyhmä tulla vain lyhyeksi aikaa. Ei ne liputkaan ilmaisia ole.
kauniisti loistaa1
Lähetä kommentti