Naapuritalon kissa kulki terassillaan jalkojaan nostellen. Kun olin hakenut kameran oli vain jäljet maassa enää. Kissa ei ulkoile ellei sitä huvita ja se onkin siinä ihan viisas.
Minä lähden jälkiä jättämättä pilatekseen. Kävelen, mutta kukaan ei tiedä mitä reittiä koska lumenrippeet ovat jäätyneet kovaksi.
6 kommenttia:
Onpa hieno tuo eka kuva. Täällä on pikkasen pakkanen lauhtunut, mutta on sitä vieläkin ja tykkään nyt tästä kelistä oikein kovin.
Hyviä pilates-hetkiä sekä oikein mukavaa ja leppoisaa joulun aikaa teille sinne!
Ihania lumikuvia tällä viikolla. Upeat maisemat teidän kattoterassilta on.
Ja miten hienoja korujakin olet alkanut vääntämään!
Mukavaa viikonloppua auringosta missä voi vain haaveilla lumesta!
Meidän pihalla vilahti juuri mustavalkoinen kissa, pakkasesta ja pimeydestä huolimatta. Se loi olemassaolollaan kivan tunnelman ja luulen sen tykänneen iltakävelystään.
Nautinnollista pilatesta!
Huikean hienoja kuvia, kuten myös Hyvin luistaa-kirjoituksen kuvat! Tämän päivän kirjoituksestasi tulee mukavan hidas olo, vaikka kissa oli ehtinyt häipyä ennen kuvausta. Lumiset jäljet ovat kiinnostavia. Meilläpäin poukkii rusakkoja, vaikka ollaan melkein pikkukaupungin keskustassa. Ihmisistä ei jää jälkeä, koska he harvoin kulkevat koskemattomalla hangella.
Meidän pihan on pupu hyppinyt ristiinrastiin jälkiä.
Ppi; kiitos! Juu, äitin kanssa ollaan säätiedot vaihdettu;-)
Pilates oli niin hyvä taas. On aina ollut. Joka kerta.
Mizyena: olen yllättynyt miten mieluusti olenkin kuvannut lunta. Enhän sentään mikään talvifani ole oikeesti!
Kiitos vaan korukehuistakin.
Vilijonkka; jotkut kissat ne vaan uskaltaa iltakävelylle pimeää ja kylmää uhmaten!
Katilein: Joo, muistan kyllä miten SUomessa saattoi nähdä rusakon ihan kaupungin tuntumassa. Se on kivaa minusta.
Liivia; eikä siinä tosiaan tarvita kuin yksi hyppijä joka vetää eestaaseestaas....
Lähetä kommentti