maanantai 7. joulukuuta 2009

Täynnä






Olen aivan tyhjästä täynnä!
Miten paljon voikaan saada iloa siitä ettei käy (juuri) missään, tee (juuri) mitään.
Viikonloppu tuntui kestävän ikuisuuden. Kuin siinä olisi ollut tunteja koko viikon verran.
Kun ei hajota itseään joka suuntaan saa enemmän. Huomaa, kuulee, tuntee enemmän.
Aloitan uuden viikon hyvää täynnä.

19 kommenttia:

Jonna Mb kirjoitti...

Ihanaa! Olen samaa mieltä. Kävelin eilen 2h lenkin, menin saunaan, söin ja makoilin kynttilänvalossa mieheni kainalossa. Eikä parempaa oloa olisi voinut olla.

Liivia kirjoitti...

Eilinen oli mulle sellainen ikuisuuspäivä.

Tykkään niin ekan kuvan oransseista ja elementeistä.

Matroskin kirjoitti...

Aiempiin variskuviisi liittyen oli pakko vinkata tästä mahtavasta kuvasta. Ja ennenhän ei ollut mitään photoshopeja!

http://www.etsy.com/view_listing.php?listing_id=36073890&ref=sr_gallery_21&&ga_search_query=crow+photo&ga_search_type=all&ga_page=&includes[]=tags&includes[]=title

Anonyymi kirjoitti...

Voi voisinpa sanoa samaa! Mutta ainakin sain nukuttua viime yönä ilman herätyksiä. On se jotain sekin...

Toivottavasti tästäkin päivästäsi tulee hyvä ja täyttävä!

Anonyymi kirjoitti...

Meillä oli liian kiire, eikä kuitenkaan saatu oikeastaan mitään ajoiksi viikonlopun aikana. Nyt väsyttää ihan mahdottomasti, vaikka työviikko on juuri vasta alkamassa. Minulla on aina kiusaus keksiä viikonlopuksi kauheasti tekemistä, kun tuntuu ettei viikolla ehdi tarpeeksi. Sitten se kostautuu... Turhaa kai valmiissa maailmassa on kiirehtiä?!?

Ensimmäisestä kuvasta tuli vitamiinit mieleen. Ihanaa viikon alkua, olit viisas, kun otit rennosti!
t.minjo

Neiti Nimetön kirjoitti...

Sunnuntaisin tykkään juuri tehdä tuota, en juuri mitään. Päivä tuntuu kestävän ikuisuuden. Inhoan yli kaiken käydä esim. ruokaostoksilla tällaisina päivinä. Mieluummin ihan mikä muu päivä tahansa, vaikka töiden jälkeen.

Vilijonkka kirjoitti...

Mä alan kuulostaa kohta eläkeläiseltä: mulle kun siunaantuu kaksi menoa viikossa niin jo on hoppu. Liika hiljaisuuskaan ei ole hyvästä. Sä olet tainnut löytää sopivan tasapainon. Onnea jatkossakin.

pikkujutut kirjoitti...

Vilkkaan lauantain jalkeen oli ihanaa kun oli sunnuntai, joka tuntui pitkalta mutta levolliselta.

MaaMaa kirjoitti...

Ihanaa, että sulla on ollut "ei mitään" viikonloppu.
Joskus on parasta olla tekemättä yhtään mitään, olla vaan kuin ellun kana :)

Mukavaa uutta viikkoa sinulle!

himalainen kirjoitti...

Olen nukkunut viikonlopun ja se on tuntunut niin hyvältä. Eilisen päivän istuin vain sohvalla ja virkkasin ja sekin tuntui niin hyvältä, en edes lähtenyt juhliin, joissa tiedän että olisi ollut mukavaa. Olin pakahtua alakulosta kun en jaksanut lähteä, mutta tiesin, että parempi oli sen päätöksen verran sinnitellä, rauhoittua omassa mielessä ja levätä. Tällaista tarvitsisi lisää.

Mitä hyvää joit.. näyttää sellaiselta, että siitä saa voimaa.

Linnea kirjoitti...

Ihana oranssi! Hyvää päivää. Tyhjällä on tapana täyttyä - onneksi se voi täyttyä piripintaan hyvälläkin :-)

scaredy-cat kirjoitti...

Olen samaa mieltä; vaikka uuden näkemisestä ja uusista kokemuksista ja siellä täällä juoksemisesta saa paljon, joskus on parasta pysyä kotona. Täälläkin takana viikonloppu, jolloin ei tehty "oikeasti" mitään, ja maanantai on parempi kuin aikoihin.

Juju kirjoitti...

Fantsuu!

minäkin aina välillä mietin noin....hetken...ja jossei sitten jo mitään jänskää tapahdu niin meinaan hajota, kun "mulle ei koskaan tapahdu mitään" -tunne pasahtaa kuin tyhjästä.

Ihan kuin mulla olis huono muisti.
tunnistatko tunteen, vai onko ihan vieras oireyhtymä?

Anna Vee kirjoitti...

Niin se vaan on, että vähemmän on enemmän. Kunpa muistaisi sen aina! Mulle iskee nykyään kummallinen ahdistus, jos en käytä jokaista vapaa-aikani tuntia jotenkin hyödyksi. Usein käy niin, että suunnittelen noiksi hetkiksi niin paljon tekemistä, etten lopulta saa yhtään mitään konkreettisesti tehdyksi.

Ehkä todella pitäis jarruttaa! :)

Prisca kirjoitti...

Juu, pitää kyllä paikkansa tuo tekemättömyys ja ajantaju.
Minäkin odotan tyhjää...joululomaa.
Ihan kamalasti.

violet kirjoitti...

Jonna: no ei varmaan! Ja kahden tunnin kävely on jo muuten aika pitkä.

Liivia: ikuisuuspäivät voi joskus olla kauhean ikävystyttäviä. Nyt oli toisin.
Kiitos! Minustakin noi oranssit on kivoja. Greippimehu on akunista. Ei liian räikeää.

Matroskin: kitos linkistä, en ole vielä ehtinyt katsoa mutta katson!

Hanna: oi voi, nukkuminen on jo todella paljon - ja unen puute pahapaha.

minjo: viisauteni ei ole yleensä vain kovin pysyvÄä laatua...

Neiti Nimetön: tunku ruokakaupoissa on se viimeinen mitä kaipaan viikonloppuihini.

Vilijonkka: joo, tasapaino lötynyt taas sanotaanko viikoksi! Kyllä tÄmä tästä taas mutkistuu, saat nähdä...



Pikkujutut: se on se kontrasti juu.

Maamaa:joskus vielä haluaisin nähdä niitä ellun kanoja kun niistä niin paljon puhutaan:-)

himalainen: mehu on pamplemoussea...verigreippi, tai siis punainen greippi.

Linnea: oikein hyvä huomio!
Ei voi täyttyä mistÄän jos on jo valmiiksi ihan täynnä kaikkea...

scaredy-cat: samoja kokemuksia siis sielläkin.

eilen tänään huomenna: ei ole vieras, ei. On niin tuttu ettÄ ihan hävetää, oikeastaan.

Ansku: vedä hätäjarrusta vaikka!

aurinko ja kuu: kylä minäkin odotan joululomaa mutta eri syystä. Tai tavallaan samasta syystÄ, sillä vaihtelua minäkin kaipaan.
Tuntuu kivalle lÄhteä reissuun.

Punamulta kirjoitti...

Ihana viikonloppu sinulla :).

Meillä päinvastainen. Lauantaina pikkujoulua ja sunnuntaina kahdet synttärit...(joka ikinen itsenäisyyspäivä tiedämme missä kahdessa paikassa sitä juhlitaan)...

Maanantaina tuntui, ettei ollut viikonloppua ollutkaan. Muutenkin tässä tulevina viikkoina meno minun osaltani vaan kiihtyy, koska äitini toipuu nyt toista päivää lonkkaleikkauksesta ja kun hän loppuviikosta tulee kotiin, tiedän kyllä missä aikaani vietän...

No, ei sitä loppumattomiin kestä. Olisin kuitenkin suonut itselleni rauhallista joulunalusaikaa. Ehkä jonain toisena vuonna sitten :). Ja ehkä sitten joulun jälkeen saan minäkin aikaa rauhoittua... :)

violet kirjoitti...

Punamulta; joulun jälkeen yleensä viimeistään tulee muutama viikko jolloin ei tunnu tapahtuvan mitään. Ehkä se on hyväkin.

MaaMaa kirjoitti...

mielenkiinnosta googletin ja löysin tällasen hauskan:
Kysymys (3.8.2006)
Kansa puhuu usein ihmisestä, joka on päissään kuin Ellun kana.
Mitä tämä mahtaa tarkoittaa, oliko Ellu olemassa ja oliko hänellä kana, joka nokki käyneitä jyviä?
V: Ellun kanan alkuperää kyseltiin myös Turun sanomien nettisivuilla ja siellä vastattiin näin:
""Ellun kana" on Suomen kansan laajalti tuntema huoleton eläin, joka kirjallisuudessa on yleensä humalassa. Sanontaa ovat käyttäneet muun muassa Mika Waltari, Lauri Viita ja Väinö Linna. Tuntemattomassa sotilaassa luutnantti Koskela "varoittaa" miehiä kiljun valmistuttua: "Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat." Sanonnan pohjimmaista alkuperää tuskin tietää kukaan."
Ellun kana-vertaukseen yleensä liittyy mielikuva siitä, että kana oli umpipäissään, suruton juhlija.
Leea Virtasen kirjassa "Ellun kana ja Turusen pyssy - Kyllä kansa tietää" valotetaan kyselyjen perusteella Ellun kanan alkuperää. Montakin tarinaa Ellusta ja sen kanoista löytyy, mutta arkistolähteet eivät kerro, miten Ellun kanasta loppujen lopuksi tuli koko kansan suussa elävä vertaus. Yksi kirjan haastaateltavista kertoo, että vuosisadan vaihteessa oli Taulunkylässä elänyt Elias Kiviharju (Ellu), jonka kanalaumassa eräs kana oli äännellyt ihmissanoja muistuttavalla tavalla eikä muninut. Oli syntynyt sanonta "On niinku Ellun kana, puhuu plotkottaa vaan, ei muni eikä mitää." Tällä oli tarkoitettu laiskaa ja toimetonta ihmistä.
Tarinoita Ellusta ja kanasta löytyy, mutta sanonnan alkuperästä ei liene minkäänlaista varmuutta.

:D
Mä voisin olla toi "puhua plotkottava ellun kana, joka ei muni eikä mitään" ;D