lauantai 16. tammikuuta 2010

Alussa


Kolme kuukautta sitten aloitin Pilateksen. Olen harjoitellut 2 tai 3 kertaa viikossa (joulun aikaa lukuunottamatta), sen lisäksi toisinaan kotonakin. Nyt kehtaa ehkä hiukan katsoa mitä on tapahtunut:

Aloitetaan sisäisistä muutoksista. Huomaan tulleeni siinä mielessä riippuvaiseksi lajista että odotan päivää jolloin on seuraava kerta. Huomaan että toisinaan tekee mieli ahmia lisää tunteja, mutta pidän tolkun päässä sillä tuo ei ole suinkaan ilmaista eikä liika harjoittelu välttämättä ole edes hyväksi. Kuvaamani riippuvuus on ehdottomasti vain hyvältä tuntuvaa!


Minulle on vahva tunne siitä että tämä on minun lajini. Voisi niitä olla muitakin, mutta Pilates nyt ainakin sopii minulle loistavasti. Pidän siitä että liikkeet on hyvin tärkeää tehdä juuri prikuulleen eikä sinne päin. Se ei onnistu heti eikä ihan sittenkään, mutta siihen on minusta pyrittävä alusta alkaen tai sitten ei kannata tehdä yhtään mitään. Pikkutarkkaa, hidasta, keskittynyttä. Valitettavasti Pilateksen nimellä tarjotaan joissakin paikoissa ihan mitä hyvänsä jumppaa.

Olen rentoutunut ja rauhallisempi (no, en toki aina!) kuin vielä 3 kuukautta sitten.


Ulkoisista muutoksista selvin on minusta se että jalkani ovat suoristuneet. En tarkoita että ne olisivat olleet erityisen kierot ennenkään, tai koukussa, vaan sitä että koko jalan liikkuvuus (alkaen nyt ihan nivusista asti) on parantunut ja kun seison ja katson itseäni edestä päin näen jalkojen linjan muuttuneen paremmaksi. Valitan etten ehkä osaa ihan selittää.

Vatsalihakseni ovat voimistuneet kovasti ja vatsa on sen myötä litistynyt. Kehon voimapiste on siirtynyt lähemmäksi ja lähemmäksi oikeaa paikkaa, hurraa! Selkäpuoli on saanut oman osansa, kiitos siitäkin.

Olen luullut olevani hyvin notkea ennenkin mutta nyt olen notkeampi. Selän välilevyjen väli on pidentynyt, minkä seurauksena olen "kasvanut". En olisi uskonut (vaikka siitä olin selityksiä lukenutkin) mutta se on totta: olen pidempi. Ryhtini on pakottamatta parempi. Jäsenet ovat oikeilla paikoillaan pingottamatta.


Käsivarteni ovat paremman muotoiset. Voin selvästi havaita olkapäiden muutoksen. Hartiat ovat laskeutuvat luonnollisesti sinne missä niiden tulisi ollakin, kun rintalihakset on saatu venytettyä auki. Solisluut osoittavat suoraan sivulle eivätkä ole v-asennossa kuten tuppaavat olemaan jos hartiaseudun lihakset ovat kireät. Minusta naamanikin on paremman värinen kun veri kiertää esteettömämmin koko kehossa.


Olen aivan kiistatta saanut paljon lisää voimaa ja liikkuvuutta ihan joka puolelle kehoani.


Olen oppinut hengittämään uudella tavalla ja uusi hengitys on muuttunut automaattiseksi.


Tässä on jo paljon enemmän kuin tässä ajassa olisin uskaltanut edes toivoa, mutta silti ymmärrän olevani vielä alussa. Ymmärrän, että mikään ei voi kehittyä loputtomasti, jossakin on kaikessa takaraja...mutta rajat ovat liikkuvia, onneksi, ja vielä kaukana.


Jatkan matkaa.

32 kommenttia:

Anu kirjoitti...

Hyvää matkaa. Tuo kaikki kuulostaa upealta! Aika hurjalta suorastaan.

violet kirjoitti...

Anu: kiitos. Luin itse tämän uudelleen ja vaikka kirjoitus vaikuttaa karsealta itsekehulta ja liioittelulta niin uskokaa pois: totta joka sana leveilyn sijasta haluan vain innostaa muitakin samalle matkalle!

Puisto kirjoitti...

Mulla oli aluksi hirveän vaikeaa tuon hengityksen kanssa, tarkkailin sitä ihan liikaa ja ohjaaja sanoikin, että anna sen mennä liikkeen mukana ja kyllähän se lähti lopulta kulkemaan. En väitä, että vieläkään olisin hyvä siinä (hengityksessä) vaikka on nyt kolmas vuosi menossa tätä lajia.

Tykkään myös ihan älyttömästi. Vaikka olen koko ikäni ollut liikunnallinen ja harrastanut kaikenlaista, niin kehonhallintani on nyt parantunut ihan huimasti. Ja kun se ei ole pelkkä fyysinen juttu, se vaikuttaa niin paljon koko olemukseen. Aukinainen hartialinja, leveät keuhkot, hyvä hengitys; nämä kaikki vaikuttavat kokonaisuuteen, mitä ihminen on.

Mua ei saisi näiltä tunneilta pois kirveelläkään! On kans niin mun juttuni ja hyvä kun kerran sen löysin. Ohjaajallakin on tietysi osansa, omaani en voi kuin kehua retostella.

Kauhean pitkä jorina tuli, mutta voisin tästä aiheesta kirjoittaa vielä enemmänkin, mutta nyt täytyy mennä jatkamaan kummitytölle lupaamaani peitonompelua. Siis ompelukoneella huristelemaan, en ole siinä kyllä mikään fakiiri :)

Liivia kirjoitti...

Hyvältä kuullostaa!

Minä tiedän hengittäväni väärin, ainakin kerran minulle on sanottu niin. Tosin ei ole haitannut itseäni. Onkohan siitä oikeasti jotain haittaa?

Anu kirjoitti...

Kyllä minä ainakin uskon joka sanan, enkä kyllä lukenut tekstiäsi ollenkaan siinä valossa, että se olisi jotakin vääränlaista itsekehua. Minusta on hienoa, että ihminen osaa sanoa positiivisia asioita myös omasta itsestään. Ja tuollaisten muutosten havaitseminen on varmasti palkitsevaa. Niistä saa kyllä iloita ihan ääneenkin!
Liikunnasta nauttimaan oppiminen on minulla ollut näitä aikuisiän projekteja. Pikku hiljaa on sillä saralla jotakin hyvää tapahtunutkin. Se on minulla suuri ilonaihe.

Anonyymi kirjoitti...

Mielestäni parasta pilateksessa, joogassa
(joista minulla on kokemuksia) ja varmaan muissakin hitaan tempon lajeissa on parasta jonkinlainen kehotietoisuus, jota ne tuovat.
En oikein keksi parempaakaan sanaa kuin tietoisuus, josta tulee vähitellen kehon hiljainen parempi tieto ja sitä kautta parempi tapa olla, josta seuraa kertakaikkisen parempi olo kokonaisvaltaisesti.

Aloitin joogan ja pilateksen joulukuussa uudestaan.
Olen aivan koukussa siihen hyvään oloon, joka on vielä seuraavanakin päivänä :) :)

Nautin siitä, että lajit vaativat keskittymistä, mutta kuitenkin antavat tilaa ajatuksen kulullekin.
Kävin muutama viikko sitten pitkästä aikaa tavallisessa jumpassa toteamassa, että ei ole minun laji :)
Yrjö kurkussa liikkeitä rytkitään sinne tänne.
En enää sopeudu noiden kokonaisvaltaisten lajien jälkeen :):) Tuntui jotenkin älyttömälä koko homma..No hiki kyllä tuli.

-lumimarja

Anonyymi kirjoitti...

Tulipas noita kirjoitusvirheitä edelliseen.. :)

Olen miettinyt, miten rakkaan aviomiehen voisi saatella tuollaisten lajien pariin :):) Olisikohan se mitenkään mahdollista.
Onko miehille jotain tuollaista tarjolla vai olisivatko edes kiinnostuneita. En ole misssään tapauksessa tuputuslinjalla.
Näen vaan herrani kropassa melkoisen paljon lihaskireyttä...

-lumimarja

violet kirjoitti...

Ppi: samoin oli mulla hankalaa. Mulle sanottiin samaa (ja tiedän sen itsekin...):tarkkailet liikaa.
Kehittymisen varaa on takuulla minullakin mutta siinä vaiheessa olen ilokseni jo nyt että huomaan hengityksen todella tukevan ja helpottavan sitä mitä olen tekemässä ja sen huomaaminen on ollut suuri juttu!

Voi kirjoita enemmän! Tulisin innolla lukemaan.

Liivia; en tiedä. Toisin päin olen sen sijaa ihan varma että tietynlaisella hengityksellä on paljon etuja!

Anu; oman itsensä liikkumisesta kaikesta siihen liittyvästä iloitsemisesta seuraa minusta ihan väistämättä myös omasta itsestään iloitseminen niiiin monella elämänalueella ettei heti uskoisikaan.

(pitkä lause, pääsinpä loppuun!)

lumimarja; kehotietoisuus on minusta oikein hyvä sana kuvaamaan sitä kaikkea.
Samoja olen pohtinut oman mieheni suhteen enkä aio missään nimessä tuputtaa koska en voi itsekään sietää jos mulle aletaan tyrkyttää jotakin.

Olen sitten vaan sivulauseissa kertonut miehistä joita käy samoissa ryhmissä;-)

Tuolla missä käyn käy siis kyllä jonkun verran miehiä. Sanotaan että ehkä 10 %.
Sen olen huomannut että he ovat aika usein yksityistunneilla tai pienryhmätunneilla (max.4 hlöä), eivät siis vain aloittaessaan vaan jatkossakin.
Yksi ihana tosi vanha mies käy. Hän on varmasti yli 80.

Tirpana kirjoitti...

Oi miten ihanan inspiroiva teksti.Minä pidän myös pilateksasta ja toivon voivani palata sen pariin sitten kun aika on oikea

Anna Vee kirjoitti...

Onko siitä tosiaan jo kolme kuukautta..? Voi tuota ajan vauhtia.

Tiedän, että juuri tuollaiseksi Pilates saa olon. Jotenkin... miten sen nyt sanoisi - niin kuin jokainen pikkuriikkinenkin osa kehosta olisi täsmälleen oikeassa paikassa, niin kuin aikojen alussa on suunniteltu. Harmi, etten kiireiltäni (vai laiskuuttani?) ole ehtinyt lajia harrastaa kuukausiin. Tämä teksti kyllä inspiroi aloittamaan uudestaan!

Anonyymi kirjoitti...

testiviesti, onnistuuko kommentin lähetys...

Annika kirjoitti...

Hienolta kuulostaa! Pilatesta ei varmasti turhaan kehuta. Minä sain ystävältäni pilates-dvd:n lahjaksi, mutta harjoittelu on ollut aika hankalaa. Rauhallista, omaa aikaa ei ole! Lapset roikkuvat mahan päällä hokien "mitä sä äiti jumppaat?". Mutta ehkäpä tulee se aika, että minäkin ihan kurssille ponkaisen...

pikkujutut kirjoitti...

Aah,miten mukavaa oli lukea. Tama on parasta kun ihminen huomaa mita kehon liikuttaminen tekee kropalle ja mielelle. Tama tekstisi menisi mainoslauseesta ( positiivisessa mielessa).

Kesasin Suomessa kayn Pilastestunneilla ja nautin suunnattomasti.

junika kirjoitti...

EI hyvänen aika, joko siitä on kolme kuukautta! Ohhoh ajan kulkua.

Minun pitikin tulla tänne kysymään sinulta Pilateksesta, ja kas, olitkin tehnyt siitä postauksen.

Muistelen, että aloitit yksityisohjauksessa. Eikö vain?

Käytkö nyt jo yhteistunneilla vai jatkatko yksityisesti? Koitko, että yksityisohjauksesta oli hyötyä? Minun PT nimittäin tekee Pilatesohjausta sekä ryhmässä että myös yksityisesti.

Ajattelin, että ehkä kannattaisi panostaa nyt muutamaan yksityistuntiin, niin pääsisi sukeltamaan siihen sisään jouhevammin ja siirtyisi sen jälkeen ryhmätunneille. Uskallatko kertoa, mitä yksityistuntisi ovat maksaneet? Ihan vertailun vuoksi mietin.

EI tuo postaus mitenkään haissut itsekehulta, vaan se oli avoin kertomus siitä, mitä hienoja vaikutuksia liikunnalla ja eritoten tämän kaltaisella liikunnalla on.

Liivialle: oikea hengitystekniikka on hyväksi elimistölle, se tuo riittävästi happea ja pitää liikkuvana (esim. liikuntaharrastuksessa vain oikean hengitystekniikan myötä LIHAKSET kykenee toimimaan oikein).

Joogassahan harrastetaan tietynlaista hengitystä myös mm. pitämään sisäelimet elastisina tai siis hengityksen avulla hierotaan sisäelimiä, mikä edistää terveyttä.

Vääränlaisella hengityksellä voi olla seurauksena ainakin väsymystä ja kehon happamoitumista, kun hengityksen mukana ei pääse poistumaan ööö... hiilidioksidia? riittävästi. Olen myös nähnyt jossain sellaisen tutkimuksen, jossa tultiin siihen tulokseen, että astma olisikin seurausta vääränlaisesta hengityksestä (liian tehokkaasta). OIkea hengitys rauhoittaa ja pitää ihmisen kuitenkin sopivasti valppaana. Pinnallinen hengitys taas saa aikaiseksi lihasjumeja yläkroppaan. Se voi aiheuttaa myös levottomuutta, ahdistusta ja stressiä. Hengityksen syventämisellä ja rauhoittamisella on päinvastainen vaikutus.

Kirjailijatar kirjoitti...

Kuulostaa todella hienolta! Olen vain kerran kokeillut pilatesta, enkä jäänyt koukkuun, vaikka syytä olisi ehkä ollut. Minulle taitavat sopia paremmin vauhdikkaammat lajit, olen niin kärsimätön sielu.

haaveilija kirjoitti...

Olenkin odotellut,että kerrot pilateksen vaikutuksista itseesi.

Minä tarvitsisin tuota kaikkea todella paljon!
hartialinjani (solisluut) ovat siinä v-asennossa...Ja työni on sellainen,että kaikki menee jumiin ja väärään asentoon.
Tulitko kipeäksi niiden tuntien jälkeen ja onko tuo muutos tullut ikäänkuin huomaamatta ilman "kummallisia" tuntemuksia?

Nyt kyllä tekee entistä enemmän mieli tuota pilatesta harkita!

Prisca kirjoitti...

Voi.Ihana kuulla.Tuohon pyrin minäkin, että pikkuhiljaa ja varmasti.
Tanssitunnilla näin haamuja siitä kropasta, joka lymyilee siellä jossain äitiyden vuosien alla.Jos edes osan saisi takaisin...

Vilijonkka kirjoitti...

Nooh, missä ennen ja jälkeen kuvat???Ei vaan, tosi kivaa, olet todella tainnut löytää hyvän opettajan.

Kävin syksyllä muutaman kerran pilateksessa ja palasin vastahankaisestistepperin ääreen. Liikkeet eivät muistuttaneet laisinkaan aikaisempia pilateksiani. Jatkuvasti paino ranteilla tai polvilla ja sellainen ei mulle sovi. Tai sitten yli puoli tuntia erilaisia selällärullauksia, joista muutama vuosi sitten murtuneet nikamat eivät oikein välitä. No, onneksi stepperi vetää vatsaa litteäksi varsin tehokkaasti - ja vatsassani onkin mitä litistää! Mutta mainitsemaasi rintalihaksien venyttämistä, sitä kaipaisin oikein todella.

Onnea tulevan kevänä treeneihin!

Anonyymi kirjoitti...

Voi kuulostaa niin hyvältä. Olen itse ajatellut aloittaa joogan tänä keväänä monen vuoden tauon jälkeen. Tiedän jo kokemuksesta vaikutusten olevan aika samanlaiset kuin kuvaat tässä.

Onnea matkaan!

Savu kirjoitti...

Ei kuullostanut itsekehulta, vaan juuri kannustavalta kuten tarkoititkin! Aion sun rohkaisemana yrittää kotimaassa uudelleen pilatesta. Vuosien takainen yritys kaatui kuten joogailutkin, kun hengittelin väärin ja seurauksena oli pahoinvointia ja kaikenlaista outoa. Kärsimätön kun olen jätin kesken silloin...

Ulla kirjoitti...

Kiva kuulla ajatuksiasi pilateksesta, tuntuu että saat siitä paljon. Minäkin aloitin sen viime viikolla, nyt aluksi äiti- + vauvaryhmässä. Pilatesta äideille siis, mutta on helppo kun vauvan saa ottaa mukaan eikä tarvitse järjestää hoitoa erikseen.

Anonyymi kirjoitti...

Kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta! Nauti! On upeaa huomata tuollaisia muutoksia itsessään.

T. Maalta kotiutunut Desiree

Punamulta kirjoitti...

Kuulostaa niin hyvältä :). Ihanaa!!! Tuollainen hidas kokonaisvaltainen harjoittelu olisi hyväksi minullekin. Ja takuulla kenelle tahansa.

Koska kaikki tuollainen on meiltä niin kaukana (että siis tiedän, etten lähde minnekään), ostin itselleni joululahjaksi Nintendo Wiin... Kuulostaa varmaankin hassulta, mutta on tällä hetkellä parasta, mitä minulla on tarjota itselleni...

Ja olen jo tehnyt (=liikkunut) enemmän kuin mitä olen vuosiin tehnyt... :)

violet kirjoitti...

Tirpana; en tiedä tilannettasi mutta omalla kohdallani oli niin että oikeaa aikaa en todennut sen kummemmin tulevan - päätin mennä ja tehdä tästä oikean ajan.

Ansku; joo. Lokakuun 20 taisi olla eka kerta että ei nyt IHAN 3 kk, mutta aika on ravannut kuitenkin.

Toivottavasti innostut uudestaan.

Annika; näen tilanteen edessäni;-)....Voi että kun pieniä aina kiinnostaakin kun äiti tekee jotakin tavallisuudesta poikkeavaa.

pikkujutut; joo, vaikka sitä itsekin välillä naureskelee kaikenlaisille "yleistyspuheille" (esim. minä kun katselin tuon pilatespaikkani kotisivuja) niin jonkun ajan päästä huomaa että ei hitto, ihan tottahan nuo puhuvat.

Mua harmitttaa niin kovasti se etten aikaisemmin aloittanut lajia. Jotenkin epäilytti että se on nyt taas sitä samaa ja jotain ihme pullisteluosastoa tai jotain.

junika; joo, kuten Anskullekin vastasin, aika on ravannut. Eka kerta oli lokakuun 20.

Tuolla missä käyn vaaditaan ainakin yksi kerta alussa yksityisesti. Sen hinta on 65 € joka on toki paljon, mutta pidän sitä ehdottoman hyvänä juttuna alussa. Ja on siis pakollinen.

Jos haluaa jatkuvasti käydä yksityisesti voi ostaa kerralla enemmän tunteja jolloin yhden tunnin hinnaksi tulee 55 €.

Sitten voi valita kahden hengen ryhmässä jolloin hinta on 50 € tunti tai enemmän tunteja ostettaessa 42 €.

Sitten on max. 4 hengen ryhmiä , hinta halvimmillaan 25 € tunti.

Kävin siis alussa sen yhden pakollisen yksityisen, sitten muutaman kerran 4 hlön kanssa, sitten olen käynyt normiryhmissä joissa maksimi määrä on aina 12 hlöä.

Minusta ihan alussa (ainakin minulle!) oli todella hyvä saada tarpeeksi seikkaperäinen selitys ja ohjaus siitä mitä on aloittamassa. KUn opettaja on hyvä niin yhden tunninkin aikana voi välittää jo paljon oppia.

Rahapussini ei kestä käydä jatkossa muuta kuin noissa isommissa ryhmissä, mutta ehkä voisin harkita jossakin vaiheessa taas sellaistakin. Jos haluaisi esim. syventää jotakin osa-aluetta niin voisi ottaa vaikka 5 pienemmän ryhmän tuntia.

Nyt kun olen tutustunut tuolla jo moniin opettajiin osaisin myös valita ne/sen kenen kanssa mieluiten haluan harjoitella.

Kirjailijatar: minäkin olen hätähousu ja JUURI SIKSI tuo laji sopii minulle;-)

violet kirjoitti...

haaveilija; ihan muutamien ensimmäisten tuntien jälkeen mulla oli lihaskipua. Ennen lajin aloittamista oli piiiitkä tauko etten harrastanut oikein mitään liikuntaa. MItä nyt kotona jotain duunasin ja joskus kävin uimassa.

Nykyään esim. vatsalihakset ovat niin selvästi voimistuneet etteivät ne kipeydy enää juuri minkäänlaisen treenin jälkeen. On joitakin alueita (hartioissa esim. ja käsivarret jne.) joissa toki tunnen "jotakin tehneeni" muttei mulla missään nimessä ole mitään epämiellyttäviä tuntemuksia tms.

Reisien sisäpuolen lihaksia venytetään toisinaan rankasti ja niissä tuntee pari päivää arkuutta.

Eli tavallaan voisin sanoa että muutos on tullut aika ihmeen "huomaamatta".
Tunneilla jotkut hikoavat aivan valtavasti, mutta suurin osa ei.
Minä en hikoa pahemmin eikä syke juuri nouse. Harjoittelu on niin erityyppistä kuin joku "hikijumppa".

aurinko ja kuu; uskon vakaasti että voit saada.

Vilijonkka; ennen/jälkeen kuvat olisi tietty hyvä olla todisteeksi mutta aattelin että jos nyt ilmankin uskotte;-)

Mulla taas on yläkerrassa stepperi jolla en viitsi tehdä mitään. Kyllästyn viidessä minutissa. En siedä sitä kun se toistaa vaan samaa. Hyvä jos se on sulle mieluista sillä tuolla jos millä voi harjoitella kotonaan ja silloin kun huvittaa.


Hanna; en usko että paluusi olisi edes hankala kun laji on jo tuttu. Mene ihmeessä.

Savu; Joo, saahan sitä hengittämisella ja hengittämättömyydellä (varsinkin!) vaikka miten karmean olon...voi sinua. Ehkä toisen kerran. Olisi hyvä löytää opettaja/opettajat jotka osaisivat painottaa juuri hengityksen merkitystä.

Ulla; oikein hyvä idea että vauvan saa mukaan. Monen ei tule varmaan lähdettyä ellei keksi paikkaa lapselle.

Desiree; välillä mietin että tekisi mieli oikein julistaa kaikille että ottakaa nyt oma hyvinvointinne käsiinne ja etsikää itsellenne sopiva laji...Inhoan kaikkia yli-innostuneita vouhkaajia (liittyi mihin vaan) mutta itse olen vaarassa tulla sellaiseksi;-)

Punamulta; siinä ei ole mitään hassua. Viimeinen lauseesi todistaa sen!

junika kirjoitti...

kiitos paljon selventävästä vastauksestasi!

PT:ni opettaa pilatesta kuntosalin yhteydessä isoille ryhmille. Hän suositteli tulemaan suoraan tunnille, mutta itse ajattelin juurikin kuten kerroit: on hyvä tutustua perusteisiin ensin kunnolla.

Ei minusta pahat hinnat. Paljon rahaa, totta kai, mutta toisaalta on se niinkin, että tuolle rahalle saa vastinetta.

Petra kirjoitti...

Olipa ihanaa lukea tekstiäsi!

Minä menen tänään elämäni toiselle pilates-tunnille. Jo ensimmäisen jälkeen olin ihan koukussa, ainakin niin paljon kuin se ensikosketuksen jälkeen nyt voi olla mahdollista.

Tälläkin ohjaajalla pitää ensin käydä 2x2h "kurssi" pienryhmässä, jonka jälkeen voi alkaa käydä suuremmissa ryhmissä. Yksilöllinen ohjaus tuntuu todella tarpeelliselta. Mutta keskittyminen vain hengittämiseen ja oikeaan liikerataan tuntuu todella hyvältä.

Olen kuluneen viikon aikana miettinyt paljon juuri tätä ohjaajaasiaa. Monilla kuntosaleilla vedetään omia pilatestunteja, (joilla en koskaan ole käynyt), mutta luulen ettei ohjauksessa keskitytä ihan siihen mihin pitäisi. Tuntuu turvallislta olla fysioterapeutin pilatesohjauksessa.

Olen aina ollut anti-liikkuja, mutta nyt olen päättänyt aloittaa säännöllisyyden. Luulen, että oma laji on löytynyt. Jään odottamaan vaikutuksia. Jospa edes jotain sinun huomioidesi kaltaista!

violet kirjoitti...

junika; minä joka rakastan vaatteita ja kenkiä ja sellaista ajattelen myös; mitä muuta tällä voisi myös saada...
Mutta koska rakastan kovasti myös itseni tunnen silti valinneeni oikein kun olen pannut rahan tähän.

Petra: on aivan varma juttu että pilateksen nimissä saatetaan tarjota yhtä sun toista. Ehkä kannattaa ottaa selvää ohjaajien koulutuksesta jne. jotta voi olla varma.
Tuolla missä käyn on muuten mielenkiintoista se että ohjaajilla on hyvinkin erilaisia taustoja ennen kuin ovat alkaneet opisella pilatesta. Ihmisinäkin ovat kovin erilaisia. Ja on miehiä ja naisia.
Jokainen löytää oman "suosikkinsa" varmasti.

Riikka kirjoitti...

Kuulostaa lupaavalta! nimim. Eilen ekalla Pilates-tunnilla ollut

violet kirjoitti...

Riikka; olen iloinen puolestasi!
Toivottavasti kerrot jatkossa miltä tuntuu.

Mirva kirjoitti...

Olin miettinyt joko pilateksen aloittamista tai joogaharrastuksen jatkamista jo lapsen syntymästä saakka saamatta kuitenkaan sillä saralla mitään aikaiseksi. Kunnes luin tämän, nimittäin. Matkasi kuulostaa oikein onnistuneelta ja hyvältä, sellaiselta, jolle minäkin voisin lähteä. Otin jo yhteyttä paikallisen pilatesryhmän ohjaajaan, että pääseekö alkaneeseen vasta-alkajien ryhmään vielä mukaan, ja toivon, että pääsen lähtemään matkalle minäkin. Kiitos inspiraatiosta!

Mirva kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.