Monen muun tavoin olen fyysisesti väsynyt, vähän romuna ja rikki. Onneksi mieli on kirkas kuin tammikuun pakkaspäivä!
Ase on ladattu: vitamiinit käytössä, tarkkaan valittu ruoka kauppalistalla, pilates-tunnit varattu ja aamu alkaa pitkällä venyttelyllä. Jospa 26.12 alkanut päänsärky vähitellen hellittäisi, jospa saisin liikkuvuuteni takaisin, jospa ei niin hengästyttäisi ylämäessä enää kuun lopussa.
Tammikuun sana minulle on keskittyminen. Se tarkoittaa paljon ja eri asioita. Silti sen kaiken voi sanoa tällä yhdellä sanalla. Aika paljon muitakin tarpeellisia sanoja putkahtelee mieleeni, mutta keskityn nyt tähän yhteen.
Mikä on sinun sanasi?
28 kommenttia:
Minun ajatukseni on tällainen: Hiljainen luottamus on meidän voimamme. Luin sen tänään Aamulehdestä ja se oli minulle viesti.
vimma, minun sanani tammikuulle
Toivon päänkipusi hellittävän, se on järkyttävää, kokemusta on vaikka onneksi harvoin siitä kärsin.
Minulle voisi olla se sana rauhoittuminen, keskittyminenkin kelpaa mainiosti. Koko syksy ja loppuvuosi oli niin täynnä kaikkea, siis jotenkin syys-loka-marraskuu vain humpsahti. Ihan liikaa oli kaikkea ja huomasin olevani väsynyt ja uupunut vaikka syysvirkku olenkin.
Hyvää keskittymistä, tänne näyttäisi ainakin hyvin alkaneen, kuvasti ovat todella keskittyneesti tarkennettu :)
Usko hyvään.
Anna
Keskittyminen on hyvä sana, sitä voisi ajatella enemmänkin.
Oma sanani voisi olla Ppi:n tavoin rauhoittuminen. Olen hosunut aivan liikaa sinne ja tänne, nyt olisi aika jatkaa sitä hyvää, rauhallista tahtia ("tahdittomuutta"? ;)), jonka joulunpyhinä aloitin.
Ihanaa ja aurinkoista alkanutta vuotta sinulle! Toivottavasti päänsärkysi helpottaa nopeasti.
Ella: hyvä lause tuo.
Liivia; onko ihan luonnostaan tullut vimma vai pitääkö vähän siihen piiskata?
Ppi: yksi suuri syy tällä pollakivulle on se että pilateksessa on ollut nyt tauko joulun sun muun takia. Huomaan ihan selvästi että lihakset ovat ihan kireinä. Joku ihmeen tautikin oli jouluna. Kurkkukipua sun muuta tyhmää.
Eilen oli niin kaunis aurinkoaamu!
Kuvasin pihlajapuskaa kauan. Se oli osa keskittymisharjoitusta;-)
Anna; USko hyvään on mahtava ase sekin. Kun aina jaksais.
Päivi; samoin minq olen hosunut ja huitonut. Aion nyt ihan perkelyyttänikin esim. kirjoittaa yhden pidemmän jutun joka on ollut jäähyllä kauan kun en ole muka ehtinyt. Kuitenkaan en ole juuri mitään muutakaan näkyvää tehnyt.
Pilates tulee viemään pääkivun, olen varma, ellei ennen seuraavaa tuntia jo hellitä.
Toteuttaminen voisi olla minun sanani tammikuulle:)
Vimma on muuten täällä Turussa Taidemuseonmäen nuortentalon nimi, mielestäni niin sopiva nimi:) Ekaluokkalainen käy koulua ihan siinä vieressä...
Minäkin valitsin sanakseni keskittymisen, tarkemmin sanottuna olennaiseen keskittymisen, mutta kuten sanoit, yksikin sana olisi riittänyt. En tehnyt uudenvuodenlupauksia, vaan kerroin blogissani, että haluan keskittyä. Vuoden ekat päivät ovat sen suhteen sujuneet enemmän kuin hyvin! :)
Sisu, prkl.
Aamu alkaa pitkällä
tiskirupeamalla ja sitä rataa. Keskittyminen on kyllä yleensä hallussa.
Minäkin pidän sanasta keskittyminen. Valitsen sanakseni kuitenkin rohkeus, koska sitä tarvitsen tammikuussa uusien haasteiden edessä.
Vapautuminen. Omasta rajoittuneisuudesta, muiden asettamista määritelmistä, näkymättömistä kahleista ja muoteista, saman kehän kiertämisestä. Vapautuminen oman itsen kuulemiseen ja siitä kumpuavaan iloon, valoon ja mielen väljyyteen.
Hitsi, mun pitääkin miettiä tätä! Luulin että heti tietäisin.
Etsiminen?
Mulle se voisi olla into.
Pitää into,säilyttää se kaikessa,
antaa sille uutta syyttä pulputa.
Se voisi olla innostuneisuus, mutta parempi on kuitenkin uteliaisuus, uteliaisuus tulevan suhteen.Paljon uudenlaisia asioita tiedossa täksi vuodeksi.
t. Jaana
Katariina’s Living: toteuttaminen...sisältyy myös minun keskittymiseeni!
Heidi; siinä se taas nähdään. Kun ei lupaa niin hyvin menee;-)
Sari; sisu prkl on välttämätön ja onneksi uusiutuva luonnonvara.
Tänä aamuna kun koulu alkoi oli sille kovasti käyttöä.
anna; rohkeus....hyvältä kuulostaa. Mulla on sitä tarpeeksi, tosin se on hullunrohkeutta!
Verna; mikä sana, mikä lause! Ehdottoman hyvä tavoite.
ISoinpapu; etsin kunnes löydän sen....nii-i. Aina on jotakin jonka soisi löytyvän.
virva; into, etenkin (omalla kohdallani ainakin) kun se pysyy aisoissa vaan ei kahlittuna onkin hyvä kaveri.
Jaana; ilahdun kun kuulen että on uudenlaista tulossa. Ei haittaa vaikkei se itselleni olisikaan;-) Ihan yhtä paljon ilahduttaa.
Minulle se sana on alku tai aloitus. Pitkästä aikaa on voimavaroja aloittaa, joten olen aloittamassa montaa asiaa. Niin työn kuin harrastuksen puolella. Ehkä nyt on jopa uuden alku elämässä? Tuntuu hyvältä aloittaa...
Kärsivällisyys. Malttia antaa asioiden tapahtua, asettua, löytää paikkansa.
Pitkäjännitteisyys. Sitä tässä nyt eniten tarvitsisin tammikuulle, jotta saisin uuden, ennen joulua aloittamani projektin kasaan.
Toivottavasti saat sen päänsäryn pois. En tiedä pahempaa kuin päiväkaupalla jatkuva särky.
t:minjo
En ole ennen ajatellut tammikuun sanaa, mutta nyt aattelin ja tuli tämä: "puhdas".
Tarkoittanee puhdasta uuttaa pöytäkalenteria, puhtaita lakanoita jotka aina vaihdan uuden vuoden päivänä (ja kyllä muulloinkin! ;)), ja puhdasta odottavaa mieltä joka on utelias näkemään mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. Toivottavasti riittävästi mukavuuksia :)
"Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi." (Taikatalvi)
Hmm..tämä olikin vaikea. Minun sanani voisi olla vaikkapa odottaminen..tai raivaaminen:) Odotan kevättä ja kesääkin jo,tuovat monia uusia asioita tullessaan. Ja aina vuoden alussa minulla on kova tarve raivata tilaa ympärilleni,heittää turhat tavarat pois (viedä kirpparille,uffiin),järjestää kotia ja mieltäkin.
En tiedä mikä se sana on, mutta mun tammikuu on sitä, että haron sekaiselta pöydältä murusia ja muita roskia pois ja jätän pöydälle vain yhden tai kaksi selkeää nippua.
Oisko se sitten raivaaminen? Vai karsiminen?
Keskittyminen on hyvä sana. Voimakas ja sillä on myönteinen jälkimaku.
Se on tavoitteenasettelu. Sanahirviö, tiedän, mutta niin se vaan on. Pitää viimein määrittää tarkka tavoite, jotta tietää mihin on menossa!
Sanani on sama kuin sinun, mutta ilmaisen sen hiukan pidemmin: "Kun perataan kampeloita, perataan kampeloita." Tämä lause tarttui minuun kuin liimattuna kun luin sen Hellstenin kirjan, Pysähdy - olet jo perillä. Se tarkoittaa tietty keskittymistä yhteen asiaan kerrallaan, mikä huomattavasti helpottaisi omaakin elämää, mutta ehkä myös ympäristön.
Hyvä otsikko sinulla Sana tammikuuksi. Kaikki potevat nyt jotain outoa...Olen koko iltapäivän kuunnellut parhaan ystäväni tuntemuksia, miksi kaikki menee nyt pieleen...
Upeita kuvia, rakastan niiden värejä! Minun sanani on ulkoilu.
Maarit; mulle nuo sanat kuuluvat yleensä syksyyn. Viime syksyyn ei kuitenkaan ihan täysillä koska syksy oli jotenkin viallinen.
maare; haa, tuo onkin paha nakki. Vaikea, vaikea.
Sanan "kärsivällisyys" kärsimykseen viittaava alku aiheuttaa mulle kai ongelmia...
minjo; toivon että saat homman kasaan!
Niin, semmonen keskipaha ja junnaava pitkäkestoinen särky ihan missä saan tekee ihmisestä ärtyisän.
Maamaa;; juu, puhdas on hyvä!
Mulla on usein tammikuussa kova tarve pukeutua vaaleaan.
Kata; ihanko totta? Minulla tuo ei toimi;-)
niina; tuttua, tuttua.
Sanna; voisi olla raivaamista mutta myös "puhdas" tai "alku" .
Ansku; tässä kohtaa nauran kolkolla äänellä sisäänpäin...itselleni.
Kun TIETÄISKIN mihin pyrkii!
Leena Lumi; olen lukenut tuon kirjan ja nyt kun muistutat, muistan luon lauseenkin.
Sehän on tosi hyvä. Miten olin sen unohtanut??
Riikka; kuvat ovat olohuoneen ikkunasta sunnuntaiaamuna. Oli kaunista kyllä.
Ulkoilu. Ei hullumpi.
Luonnostaan tullut vimma. Eilen tuota kirjoittaessa se oli vielä positiivista vimmaa, nyt negatiivista. Sattuneesta syystä.
Valo.
Lähetä kommentti