Emery&cie II

Emery & cie -liikkeessä oli jatkuvasti olo että kiertää jonkun kodissa. Rakastuin talon vinoihin, kuluneisiin lattioihin, hämäriin käytäviin ja rapistuneisiin ikkunanpokiin. Kulahtanut rakennus toimii oivallisena taustana merkin upeille värisävyille, joita voi kotiinsa ostaa tapetin, kaakeleiden, tekstiilien tai maalien muodossa. Oli kuin olisi käynyt eri maassa - tai eri planeetalla.

Emery & cie I

Viikonloppuna kävin paikassa joka loksautti suun auki. Emery & cie on paikan nimi ja vaikka se on kauppa, niin oikeastaan se on kaikkea ihan muuta. Valtavan suuri ja vanha talo, jonka kerroksia ja huoneita kierrellessään saa tuon tuostakin huudahtaa tää jatkuu vielä tännekin!
Kirosin kiivaasti kun matkassa oli vain pikku kamera, mutta iloitsin seuraavasta visiitistä jo etukäteen. Sitä paitsi minulla on muutaman viikon päästä mahdollisuus mennä katsomaan miltä sama liike näyttää Pariisissa!

Leikitään

Lelumuseossa.
Lipunmyyjä kehottaa aloittamaan kierroksen neljännestä kerroksesta koska alakerrassa "vietetään vielä syntymäpäiviä". Nalleja, polkuautoja, nukkeja, nukketaloja, rakennuspalikoita - ihan mitä vaan muttei muoviroinaa. Rikkihalattuja lempileluja ja lommoille kuluneita pintoja.

Syntymäpäiväporukkakin nähdään jossakin vaiheessa. Sankarilla paljon paketteja ja 60 tullut mittariin, arvatakseni. Leikki ei katso ikää ja nalle sopii kaiken ikäisten kainaloon.

Tiedotuksia

- musta on loistava kesäväri
- kellohame pyörii hienosti
- dahlia on upea kukka
- vieraan (äitini) kanssa kivaa
- sää jatkuu lämpimänä ja aurinkoisena
- ruoka on pian valmista!

Jihuu

Kun ensimmäinen jyräys kuului huusi joku viereisen tontin venäläisistä työmiehistä jihuu.
Mekin huusimme ja juoksentelimme sinne tänne sulkemassa ikkunoita ja ovia, kuivaamassa lattioita sieltä mihin emme ehtineet ajoissa sulkemaan ja sitten vain istuimme sohvassa ja hoimme ihanaa.

11 vuotta vanhan ikeanojatuolin päällys on taas kerran pesty. Vain oikean käsinojan kangas on kulunut puhki, muuten ei voi moittia. Jääköön vieläkin.

Illalla haemme äitini lentokentältä. Jihuu sillekin! Hänelle on paljon lepakkojuttuja kerrottavana. Nyt lepakot ovat kasvaneet jo nääääin isoiksi, sanoi pienempi, eivätkä pienet kätensä tahdo riittää niiden valtavuutta kuvaamaan.

Päivän annos

Tällaisina päivinä iloitsen siitä että huone missä syömme on hämärä ja keskellä taloa.
Tulee melkein illusio ettei olekaan helle.

Lounas: spagetti ja kastike (tomaattimurskaa, pinjansiemeniä, valkosipulia, oliiviöljyä ja cayenne-pippuria), pienessä kupissa muutamia Pecorino Rigatello -juuston paloja
"Salaattina"': 3 tomaattia
Juomana: veriappelsiini-Pulco laimennettuna San Pellegrinolla
Ruokaseurana: lapsi jota on kuulemma purrut yöllä lepakkovauva käteen
Koristeena: keltainen Ford Escort

Kyllä me kestetään

Kun kello on 19 niin terassille uskaltaa taas. Voi sytyttää tulen, syödä ihan hiukan ja juoda kauheasti vettä ettei kuivu vallan. Voi kerätä kuivuneet pyykit pois (kolmannen kerran samana päivänä) ja jäädä istumaan vielä ruuan jälkeenkin. Huominen on vielä kuumempi sanoo nainen radiossa. Kyllä me kestetään. Ollaan pahempaakin kestetty ja pidempäänkin.

(Mutta hyvä luoja että on kuuma. En muistanut että pohkeetkin voivat hiota.)