Eilen käytin pitkän aikaa vetelehtimiseen. Istuin sohvalla ja ihailin auringon tekeleitä ikkunasyvennyksessä. Kuopus puhdisti mummun tekemät lasityöt huolella viime viikonloppuna. Nyt niiden läpi tuleva valo tekee taideteoksia huoneeseen.
Oli kuin kuva olisi maalattu valkoiseen seinään!
Mieheni on viherpeukalo. Tykkää kasveista ja niiden kanssa puuhastelusta. Kuvassa on viime vuonna saatu valkoinen joulutähti, jonka hän on halunnut säästää. Välilä se on ollut ulkona, nyt kylmällä se on taas sisällä. Onko mahdollista että siihen tulisi vielä kukkia? Minusta se alkaa muistuttaa etäisesti afrikkalaista apinanleipäpuuta savannilla.
Jostakin syystä silmäni nauttivat nyt kaikesta vihreästä, turkoosista ja sinisestä. Se on aika outoa, sillä en oikein pidä niitä omina väreinäni. Ehkä niistä tulee? Annoin mahdollisuuden petroolinsiniselle tekemällä itselleni kaulurin.
Eilen sain valmiiksi kaksi paria sukkia pojille. Molemmat liian pieniä. Aukaisin kärjet ja teen isommat. Miten voin olla vieläkin siinä uskossa, että heille käy n. koon 25 sukat??? Vaikka mittasin jalankin...
9 kommenttia:
Onkohan turkoosi lähiväreineen jotenkin tulossa laajemmaltikin?!
Olin joku viikko sitten pitkäaikaisen ystäväni kanssa kaupungilla ja hän huomautti, että hypistelin erityisesti turkooseja juttuja. En ollut itse huomannut vielä silloin! Nyt se on jo arkea, joulukortteihinkin mokoma hyppäsi.
Kauniit iirikset!
Mullakin on joku kallistuma turkoosiin käynnissä. Eikös se värisymboliikan mukaan hengi joutilaisuutta ja ylellisyyttä, hmm...ehkä minun tapauksessani näiden kaipuuta.
Nuo lasitöiden heijastukset, lääh, miten kauniita! Ja aurinkoakin siellä, outo ilmentymä täällä, hyvä jos muistaa enää miltä näytti.
Olohuoneemme ikkunoissa on vanhat ikkunalasit. Auringon paistessa niiden läpi syntyy seinälle hauskaa verkkomaista kuviointia. Juuri nyt ihastelen tuota ilmiötä, hengailen blogeissa ja välttelen kotitöitä.
Heh, blogini on tänään turkoosi ja vihreä. Minä himoan vihreää; oletan sen johtuvan pimeydestä.
Tuo lasimaalausken heijastus on uskomaton. Parasta muuten varhaisessa keväässä ovat auringonläikät lattialla.(niillä täytyy makailla).
Mulla on joku mielikuva joulutähden hankalasta uudelleenkukittamisesta. Se tarvitsee käsittääkseni erikoisen vuorokausivalaistuksen kukkiakseen. Kasvihuoneella onnistuu. Saatan olla väärässä.
Joo, olen ostanut kolmet liian pienet kengät lapsilleni tänä vuonna, ja olin saletti että tätini neulomat pienet sukat mahtuisivat ekaluokkalaiselle. Hyvä jos mahtuivat kaksivuotiaalle. Sama juttu vaatteiden kanssa. Ompelenkin sellaisia juuri nyt sopivia, joissa ei ole senttiäkään kasvunvaraa. Viime viikolla huomasin Liisun (2v) takissa kokomerkinnän 80cm 6-12 months.
Mistähän tuommonenkin kokosokeus johtuu? Hassua.
kottis: Saas nähdä, ehkä ensi kesänä kaikki pukeutuvat turkoosiin!
Liivia: Sullakin kallistus;-)
Joutilaisuus ja ylellisyys, kiitos ja antakaa paljon! Auringosta olemme saaneet nauttia nyt monena päivänä. Aamu alkaa oikein kylmänä ja usein sumuisena, mutta sitten päivän mittaan aurinko tulee esiin.
Tanja: Vanhojen lasien verkot seinällä ovat kauniita. Tulee mieleen ensimmäinen yhteinen asuntomme Ranskassa. Ikkunalasit olivat vanhat ja kierot, yksinkertaiset ja ikkunat vetivät. Mutta ainakin ne olivat kauniit. Minullakin on tässä välttelyä ilmassa....
Isoinpapu: Minäkin makailen auringonläikissä. Eilen yläkerrassa oli melkein kuuma kun aurinko paistoi siihen pitkään. Menimme sinne poikien kanssa pelaamaan korttia.
Joo, ei joulutähteä kannata yrittää kukittaa säästömielessä kun ovat niin halpoja, mutta miestä kiinnostaa kaikki tällaiset "projektit". Jotain se horisi että jos panis kukan pimeään ja sitten äkkiä valoon ja miten se nyt meni.
Kokosokeus vaivaa, juuh. Mulla se ei ainakaan liity mihinkään että voi kun pojat olis vielä pieniä, koska en erityisemmin kaipaa sitä kaikkea mitä siihen liittyi;-)
Aurinkoa vois nyt sielta lahettaa tanne.Voisin vannoa etta aamulla oltiin nollassa ja nyt sataa.O siis tosi kylma sisallakin.
Mietin just etta olis todella ylellista olla turkoosit sormikkaat kun tassa napyttelee...joutilaana :).
Heijastukset ovat kauniit.
Olen huomannut ihastuneeni violet(tiin)*hih
Vaan en aiemmin piitannut koko väristä, nyt se jollain tavalla vaan puhuttelee. Mielenkiintoisia nämä värien aika vaihtelut. Turkoosi on ihana väri,tykkään koruissa etenkin ja sisutuksessa olisi huikea!
Myös uusi ihastus on sottainen keltainen, sellainen maanläheinen, niin kaunis mutta vaikeasti löydettävissä. Esim lankakaupassa ei ollut kuin yhtä (kamalaa )sävyä keltaista?!
Ihana varjo. Olisipa meilläkin joku viherpeukalo. Tosin haluan pysytellä kaukana joulutähdistä, kun ne ovat niin myrkyllisiä.
Ihania valon ja varjon leikkejä teidän seinillänne. )
Joulutähden "kukittaminen" on aika vaivalloista, mutta saattaa onnistuakin:
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Joulut%C3%A4hti+rakastaa+l%C3%A4mp%C3%B6%C3%A4/
HS20001218SI1VA02hxi
P.S. Saisitko suomenkielisen Googlen toimimaan? Kokeile Google.fi -osoitetta.
Lähetä kommentti