Minulla on pari vanhaa laukkua jotka ovat välillä vuosikausia kaapissa, välillä päivittäisessä käytössä. Kestäviä ja ajattomia juttuja en halua heittää pois. Nämä molemmat ovat äitini vanhoja. Musta on isän tuliainen Saksasta. Se on ajalta jolloin en ollut edes syntynyt vielä..eli se on laukuksi vanha. Hyvin pehmeää nahkaa, tilava ja sopivan täti Monicamainen.
Ruskea taas on muuten kätevä. Ei ehkä järin kaunis mutta tulee hyvin usein mukaani. Miksi siis hänestäkään luopua?!
Ruskea taas on muuten kätevä. Ei ehkä järin kaunis mutta tulee hyvin usein mukaani. Miksi siis hänestäkään luopua?!
Joskus pitää luopuakin.
Eilen kaaduin turvalleni näillä viime kesän sandaaleilla, joiden kärki oli liimattu jo kahdesti. Nyt vasen kenkä petti lupauksen ja lennätti minut sen verran makeasti, että tuli lähtö. Joka kesä minulla on tällaiset läpsyt eivätkä ne yleensä kahta kesää kestä. Nyt mietin että kannattaisiko pistää hiukan enemmän rahaa jos saisi vaikka kahden kesän sandaalit?
On taas aika ostaa uimapuku (tai bikinit). Edellisen kerran löysin Hollannista kolme vuotta sitten oikein hyvät. Niistä ei ole enää mitään jäljellä kiitos meriveden. Eilen jo alustin uikkarietsintöjä ja heti löytyi oikein hieno 20-lukulainen raidallinen ihanuus. Vain kaksi vikaa:
suurin koko ei mahtunut minulle ja hinta oli 168 euroa. Tästä tulee vaikeaa vaikka kuinka laskisi rimaa.
12 kommenttia:
Hyvän uikkarin löytäminen on kiven alla - ja niitä ei muuten kirppareilta löydetä. Ja laadukkaat maksavat. Sama pätee myös kenkiin.
Se on totta, että jos sandaalit kestävät vain yhden kesän, voisi ajatella että uusien, vähän kalliimpien ostaminen tulisi halvemmaksi.
Toisaalta jos uikkarit ovat monivuotinen ilo, niin voi kai niistä vähän enemmän maksaakin?
Vuosihinta olisi suht kohtuullinen.
(Näin minä sen järkeilisin jos olisin itse samassa tilanteessa =))
Musta laukkuvanhus on huippukaunotar. Aarre!
Tiedän uimapukutuskan. Siksipä uima-asua en ole vuosiin omistanut. Uimiseni on rajoittunut naku-uinteihin vanhempieni rannassa.
Mutta nyt tuli reissusta hankittua. Ja olipa ihmeellisen helppoa: katsoin telineestä että noi. Tartuin kokoon 38, myyjä riensi siihen, katsoi minua kerran, riisti ne kädestäni ja antoi tilalle kokoa 40. Ja kas, passasivat oikein hyvin ongelmakroppaani. Hinta oli vähän liikaa, mutta maksan oikeastaan vaikka mitä, jos kerrankin kohdalle osuu sopiva uimapuku.
Suositan kovasti K.Jacquesin sandaalien hankintaa. Ostin viime kesän reissulta,talsin koko viime kesän niillä, ja ne on edelleen kuin hyllyltä suoraan. Aivan ihanat!
Elisa; Kyllä mulla uikkarit aika kauan kestää, eikä kokoni nyt enää mihinkään muutu.
Mutta perskuta kun tuntee olevansa ihan ongelmatapaus siellä pukukopissa.
Liivia: juuri noi K. Jacquesit ovat mielessä olleet sillä tiedän niiden kestävän ja kaikki niitten mallit ovat juuri sitä peruskamaa ja ajatonta josta tykkään. Onko sulle niitten sivut tutut? Siellä on kaikki mallit ja historiaa jne. ja sitä kautta voi tilatakin...
http://www.lestropeziennes.com/
tai http://www.kjacques.fr/.
Musta laukkuvanhus on minustakin aarre. Se nahka on nykyisellään kuin vauvan ihoa. Aivan pehmeä.
Olen tehnyt testitutkimuksia kesäläpsyistä. Eli ostetaan 20 euron kesäläpsyt ja sitten 150 euron kesäläpsyt esim. merkkiä Clarks.
20 euron läpsyt kestävät aina yhden pitkän keski-eurooppalaisen kesän. 150 euron läpsyt eivät kestä kauempaa. Tosin kalliit läpsyt viedään suutarille ja sitten niillä kuljetaan toinenkin kesä, tosin keskellä toista kesää ne viedään taas suutarille. Tämä aiheuttaa tietenkin turhautumista.
Katapultin suurissa kesäläpsy-tutkimuksissa on otettu huomioon kesäsateet, hiekkarannat, hikoilu ilman sukkia, tulvat sekä asfalttihyppely.
Testiryhmä itse, eli pultti aka testaaja, ei vielä tiedä kummat ostaisi. Tai ehkä semmoiset muodikkaat gladiaattorit. hmm.?
Hurmaavat laukut. Vanhat on parhaita. Toisinaan niitä tulee kirpputoreilla vastaan, toisinaan ne pöllitään äidin kaapista, heh!
Minulla ongelmaa kuitenkin tuottavat isot olkalaukut, ja niitä on vaikea löytää (jos ei ole valmis maksamaan itseään todella kipeäksi jostain ihanuudesta). Olen ajatellut tänä kesänä ratkaista ongelman ompelemalla itse, saas nähdä jääkö puheeksi vai tapahtuuko todella jotain?..
Sandaalit, juu vaikeaa on.
Uimapuku, vaikea myös. Mieluusti ostaisin bikinit, mutta sektio arpi ja hillittömät raskausarvet eivät suo mahdollisuutta käyttää pikku bikinejä edes pimeässä. Olen harkinnut klassista mustaa tai retro hekistä pilkkupukua (joita näköjään ok hintaan sokoksella!)
Laukut ovat makeita, molemmat omalla tyylillään.
Kenkä- ja uimapukutuskasi tiedän ja rahakaan ei aina ratkaise laadun suhteen.Olen tehnyt samantyyppisen testin kuin kata ja osa säilyttää kuosinsa, osa ei. Olen moneen kertaan paikannut kesäläpsykät ja hintaa on tullut lisää monin verroin niistä paikkauksista. Tosin omalla kohdalla kesäkausi on huhtikuusta lokakuuhun joten päivittäisessä käytössä kulahtaa mikä vaan.
Mulla on tylsä tyyli bikinien suhteen. Kaikki mustaa ja sitten ylä- ja alaosia käytetään sekaisin. Ostan joka kesä uudet-meri ja aurinko tuhoavat yhden parin kesässä. Se osa mikä on säilynyt, jos on siirtyy seuraavaan kesän hätävaravarastoon..Olipas nyt sekavasti selitetty.
Mutta onnea matkaan, tilavia pukukoppeja ja hermoja- uudet tulevat vastaan jossain kohden.
Uikkariostokset - voi ei. Aivan kauheata puuhaa. Alkukesästä kun ihokin vielä näyttää kelmeältä. Siihen vielä selluliitit ja karvaiset sääret päälle, heh.
Laukut ovat trendikkäitä! Tuollaisia äitin vanhoja ovat nuorten tyyliblogit pullollaan.
Olen pikkulapsesta asti uinut vain urheilu-uimapuvussa. Eivät ole kalliita ja kestävät hyvin. Paras oli joitakin vuosia sitten Adidaksen puntillinen (se 20-luku) urheilu-uikkari Citymarketin alesta 9,90. Mutta sen pilasin käyttämällä sitä raskausaikana.
Mun varppavälit ei kestä tollassi sandraaleit. Sul on muute hauskasti jääny pelkästään kolmen varpaan kulumajäljet pohjaan.
olisi niin mukavaa jos löytäisi kaikista tarvitsemistaan tavaroista ja vaatteista sellaiset, jotka ovat mieleiset ja vuosia kestävät. itse en kovin helposti kyllästy mihinkään, ja tykkään kuluttaa kaiken puhki. kengistä luopuminen on varsin raskasta.
huh, onneksi tänä vuonna ei tarvitse miettiä mistä uikkarit..
ruskea laukkusi on hieno!
Kyllä vanhat laukut on parhaita!
Minullakin mummon vanha vielä käytössä eikä merkkiäkään edes rispaantumisesta, kun taas puoli vuotta sitten ostamani melko kallis ja laadukkaaksi luulemani nahkalaukku (kotimainenkin vielä) hajosi kahdessa viikossa!!
Mulle kelpaisi kumpikin noista laukuistasi. Kauniitahan ne!
Onks nää kuvat muuten jo otettu uudella Canonilla vai vieläkö sitä saa odottaa?
Kata: myös minun testiryhmäni (ainut jäsen minä itse) mukaan voi käydä juuri kuten sanoit. Saas nähdä miten nyt käy kun ostin ei-halvat, ei-sikakalliit sandaalit. Ehkä ne kestävät keskinkertaisen kauan.
Tiuku: musta kokouimapuku on mullakin se klassikko jollaisia on ollut aika monta. Aloin käyttää bikeneitä(kin) vasta muutama vuosi sitten. Hokasin Hollannissa rannalla ettei minulla ole mitään hävettävää...;-)
Pikkujutut: mullakin kyllä kesäkausi on aika pitkä, sillä minähän vihaan sukkia ja pidän vaikka väkisin myöhään syksyyn kesälivareita...
Niin, tosiaan, eihän ala- ja yläosan tarvitse mitenkään olla samaa paria. Nyt myydäänkin monessa paikassa näitä että voi ostaa eri kokoa/mallia osat.
Merja: selluliitit, sanos muuta.
Jos joku väittää ettei hoikalla voi olla selluliittiä niin welcome here. Ja kyllä se on minusta pirun rumaa - ainakin omissa reisissäni.
Matroskin: totta, muuten. Mulla on ollut yksi Adidas-uikkari ja se kyllä kesti ja kesti. Siihen aikaan uin paljon halleissakin.
Anonyymi: no mut mullahan ei ole kuin 3 varvasta;-)
Mullei taas kestä korvien väli kuumalla muuta kuin varvasvälisandaaleja....
Aino: minäkään en kyllästy jos on hyvä ja omantyylinen juttu.
Helinä: uusi kamera on tullut mutta meillä ei yksinkertaisesti ole ollut vielä aikaa tutkia kaikkia juttuja siinä. Kuvia otettu mutta mitään ei otettu ulos vielä.
Lähetä kommentti