Palasimme eilisiltana ja olen aivan hurmiossa viikostamme Alpeilla. Silmät näkevät edelleen valkoista ja sinistä. Huippujen keskellä tapahtui kai se perinteinen: minuun iski vimma joka tuo vie minut takuulla takaisin. Kuusi päivää olisi kernaasti saanut kestää kuusi viikkoa. Siltä minusta tuntui.
Pitkin päivää lisää kuvia ja kertomuksia. Nyt tämä on tätä pesukonerallia...
12 kommenttia:
Olen tosi iloinen, että sinulla on ollut noin onnistunut viikko! Jään mielenkiinnolla odottamaan lisää kuvia ja kuulumisia!
Upeat ekat kuvat lomaltanne!! Kyllä tuollaisissa maisemissa silmä ja sielu lepää!!
Mahtavaa, että olet nauttinut!!
Odottelen innolla lisäkuvia ja kertomuksia
Tsemppiä pyykkivuoren purkuun!
Tuollaisista maisemista takaisin Belgian harmauteen. Ai jai jai. :) Kiva, että oli onnistunut viikko.
hienon ja kirkkaan näköistä...aivan eri valo kuin lapissa.
Mukavaa, että nautit.
Tervetuloa takaisin!
Miia: viikko oli kyllä aivan nappiin joka mielessä. Lähdin vähän sillain tippa linssissä pois. En olisi uskonut sitä vielä viikko sitten.
Maamaa: sielu lepäsi niin etten muistanut perjantai-iltana pakatessani mikä kassi mulla oli tullessa ollut..muitakin juttuja unohdin viikon aikana autuaasti.
Suklaasydän: juuri sanoin että jos täällä olisi nyt sateista ja kylmää niin vaipuisin masennukseen...
Aurinko ja kuu: Lapin valoa en ole nähnyt, mutta pakko sanoa etten ole varma välittäisinkö siitä.
mahtavaa! Violet is päk:) ja onpa huippua kuulla että huipulla oli huippua! näitä kuvia katsoessa en yhtään ihmettele että olisit viipynyt pidempään...nyt siirryn huokaillen katselemaan niitä vielä..
Oih, upeat kuvat! Arvaa kaiholla katselen tuollaisia raikkaita, viileitä maisemia nyt! Samoin palaan vielä huokailemaan kuvien ääreen.
Upeaa! Näytät noissa kuvissa siltä, että nautit :) Ihanat kuvat sinusta. Ja mahtavat maisemat, varmasti ihanaa ulkoilua.
Ehkä pitäisi uskaltautua itsekin uudestaan mäkeen, vaikka edes Lappiin, ties vaikka tykkäisi... ja jopa hurahtaisi lasketteluun uudelleen.
Outi: oli huippua, totta tosiaan.
Savu: olen aina naureskellut kun olen nähnyt kuvia laskettelevista t-paitaihmisistä. En naura enää.
Kyllä pukkas hikeä välillä kun oli plus 14 ja aurinko kovin lähellä.
Himalainen; nautin kyllä! Tuo lumikenkäpäivä jolloin kuvat otettiin oli sellainen hillittömän naurun päivä. Juoksimme lumikengillä, leikimme lumimiehiä ja teimme yllätysiskuja kuusien takaa. Pojat eivät olleet mukana ja hyvä olikin, eivät olisi välillä umpihangessa jaksaneet - muuta kuin nauraa;-)
Huikaisevaa! Tässä jää aivan sanattomaksi!
Mahtavaa, että lomanne oli onnistunut ja mukavaa että olet palannut :)
Tervetuloa kotiin!
Ah ja voih! Itse en ole tuota kokenut, enkä sitä siis kaipaa... paitsi valoa. Mutta voin ymmärtää sen hingun sinne takaisin... (minä suunnittelen 3 kk:n lomaa 2010 alussa!!!)
Aivan ihania kuvia, vaikka kommentoinkin näin takaperoisesti.
Alpit tekevät ihmiselle ihmeitä, sanon tuoreen kokemuksen syvällä rintaäänellä. Se ympäröivä kauneus ja se, että itse joutuu tekemään työtä (fyysisesti) päästäkseen jonnekin, on niin hurjan palkitsevaa että!Sekä sielu että ruumis tykkäävät.
Lähetä kommentti